Asentajat Matti Niinimäki ja Niko Nikkanen kopterin kimpussa.
Niko Nikkanen ja Matti Niinimäki työskentelevät tottuneesti helikopterin kimpussa Patrian Aviation-liiketoiminnan Utin toimipisteessä. Kummallakin on pitkä kokemus NH90-helikoptereista, jotka ovat heidän leipälajinsa. Lentokentän toisella puolella operoiva Utin jääkärirykmentti on heidän asiakkaansa. - Yhteistyömme sujuu mainiosti ja olemme hyvissä väleissä. Kun asiakas on lähellä, olemme lähes päivittäin tekemisissä jollakin tasolla. Meillä on myös yhteisiä käytäntöjä esimerkiksi testauslaitteissa, korostaa kaksikko tiivistä ja tuloksekasta kanssakäymistä. Vahvan asentajataustan omaavat Niinimäki ja Nikkanen toimivat tuotannonohjaajina. He vastaavat siitä, että asiat hoituvat ajallaan ja järkevässä järjestyksessä. He ovat myös mukana itse tekemisessä sen minkä ehtivät, sillä selvitys- ja taustatehtävät vievät runsaasti aikaa. NH90:n huolto alkaa vastaanottotarkastuksella, missä käydään tiheällä kammalla läpi helikopterin kunto sekä mahdolliset viat ja korjaustarpeet. Perushuollon ohjelma määräytyy lentotuntien ja/tai kalenterikuukausien mukaisesti. Suurimmassa huollossa koko kopteri leviää käytännössä huoltohallin lattialle osiksi purettuna. - Huoltotyö on koneen läpikäymistä; tarkistamme, irrotamme, puhdistamme ja kokoamme. Etsimme ja paikannamme vikoja, pientä vikaa löytyy silloin tällöin, Nikkanen selvittää. Huollon laajuudesta riippuen se kestää muutamasta viikosta kuukausiin. Komponenttitason huoltoihin ja laitteiden sisäisiä asioihin ei puututa. - Huollon päätteeksi tarkastamme vielä koneen läpi, jonka jälkeen suoritetaan järjestelmätestit ja koelento, kuvaa Niinimäki työn perusteellisuutta.
Asentaja Niko Nikkanen työn touhussa.
Tarkasti ohjattua toimintaa
Lappeenrannan seudulta kotoisin oleva Niinimäen kiinnostus ilmailualaan poiki taannoin haun viime metreillä Kouvolan seudun ammattiopistoon (KSAO). Siitä hänen työuransa lähti uuteen nousukiitoon. - Minulla on tullut täyteen12 vuotta näiden koneiden parissa, olin alkuun neljä vuotta Jämsän Hallissa kokoonpanotehtävissä. Olen siis saanut olla mukana alkukiihdytyksestä asti. KSAO:ssa koulutus painottuu mekaniikkaan, Nikkanen on puolestaan avioniikan eli sähkö- ja elektroniikkapuolen osaaja. Siihen hän sai koulutuksen synnyinseudullaan Tampereella. Sieltä matka johti Malmin lentokentän kiinteäsiipisten kautta kahdeksan vuotta sitten Uttiin. - Ala kuulosti aikanaan hyvältä ja monipuolinen työ onkin maistunut. Tekniikka kehittyy ja uutta tulee koko ajan, mikä pitää mielenkiinnon yllä. Tämä työ vaatii tarkkuutta ja erityisen hyvää keskittymiskykyä. Nikkanen ja Niinimäki pitävät Aviation-liiketoimintaa vakaana työnantajana, joka tarjoaa puitteet tehdä työtä sen vaatimalla huolellisuudella. Ison talon etujen kääntöpuolelta löytyy tiettyä jäykkyyttä, mikä selittyy osaltaan alaa ohjaavista säädöksistä ja määräyksistä. - Tämä on tarkasti ohjattua toimintaa, mikä on ehdottomasti hyvä asia, Niinimäki ja Nikkanen tähdentävät.
Asentaja Matti Niinimäki.
Yhteinen polku naapurien kesken
Niinimäki ja Nikkanen antavat kasvot 19 asentajan ammattimaiseen joukkoon, jonka tuotantopäällikkö Tomi Rautiainen muotoilee näin: - Meillä on täällä töissä nuorta väkeä, mutta samalla hyvin kokenutta. Moni heistä on ollut mukana koko projektin ajan ja he ovat syventyneet tähän alusta asti. Heillä on hyvä ja sopivan skarppi asenne, he tunnistavat asiakkaan tarpeen ja täyttävät sen tunnollisesti.
Tomi Rautiainen helikopterihallin edessä Utissa.
Projekti käynnistyi vuonna 2008, kun ensimmäinen NH90-helikopteri luovutettiin Utin jääkärirykmentin käyttöön. Kun kopterimäärä kasvoi, huoltotarve lisääntyi vastaavasti ja Patria tuli rykmenttiin töihin huoltamaan koptereita yhdellä konepaikalla. Vuonna 2011 Patrialle valmistui oma varta vasten helikopterihuoltoa varten suunniteltu valoisa ja toimiva halli Utin lentokentän vastakkaiselle puolelle. Tähän asti siinä on ollut neljä konepaikkaa, mutta tänä vuonna tuleva laajennus tuo kaksi paikkaa lisää.
- Rykmentillä on nyt 18 kopteria käytössä, kaikki 20 kopteria tulevat käyttöön retrofit-modifikaatioiden valmistuttua. Kun myös lentotunnit ovat lisääntyneet, tarvitsemme lisää tilaa ja työvoimaa kopterien ohjelman mukaisten huoltojen tekemiseksi. Kolmas ja yhtä tärkeä osa toimivaa pakettia on huoltohallin viereen 2013 valmistunut KSAO:n oppilaitos. Se on ainoa helikopteritekniikkaan suuntautunut lentokoneasentajan tutkintoon valmistava oppilaitos Suomessa. Rautiaisen mukaan on ehdottoman toimiva systeemi olla lähellä asiakasta, jo välittömän vuorovaikutuksen kannalta. Tikkakosken ja Pirkkalan toimipisteissä sovelletaan nykyään samaa mallia kuin Utissa.