Sitran ja HUSin yhteistyöhanke: turvallisempaa tiedonsiirtoa sairaanhoidossa

Ykköstyypin diabetes on yksinkertaisesta insuliinihoidostaan huolimatta kuormittava sairaus, joka vaatii lapsen verensokerin jatkuvaa seuraamista ja lukuisten hoitopäätösten tekemistä perheeltä. Vaikka verensokeritasoa pystytään seuraamaan ihonalaisella glukoosisensoroinnilla ja insuliinia annostelemaan insuliinipumpulla, on verensokeritason muutosten ennakointi usein hankalaa. Tilanteen helpottamiseksi Sitra ja HUS yhteistyökumppaneineen ovat käynnistäneet hankkeen, jossa kehitetään turvallista tietojen siirtoa diabeteslapsen sokeriarvojen seurantalaitteesta vanhemmille, kouluun ja päiväkotiin sekä sairaalaan hoitavalle lääkärille. Patria on mukana tietojärjestelmien kyberturvallisuuden varmistamisessa. - Tapasimme HUSin edustajia VTT:n tekoälyseminaarissa Otaniemessä, missä keskustelimme tieto- ja kyberturvallisuudesta. Esittelimme heille omaa osaamistamme huhtikuussa 2018, jonka myötä päädyimme mukaan tähän mielenkiintoiseen hankkeeseen, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Kaj Nyberg Patrian Systems-liiketoiminnasta.

Lääkärille ikkuna potilaan arkeen

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat tärkeä osa viranomaisten turvallisuuskriittistä toimintaa. Koska kyse on potilaan henkilökohtaisen tiedon siirtämisestä eri toimijoiden välillä, tarvitaan siihen aina hänen lupansa. Tieto on siis välitettävä turvallisesti, mutta myös sen käytön luvallistaminen pitää onnistua järjestelmän puitteissa. Potilaan hoidon ja seurannan kannalta on parempi mitä nopeammin potilaan tiedot ovat lääkärillä. - Hoitava lääkäri pystyy prosessin avulla seuraamaan ja ennakoimaan potilaan verensokerin kehitystä lähes reaaliajassa. Tämä on hoidon tehokkuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin ainoastaan lääkärikäyntien yhteydessä otettavat verikokeet, sanoo Nyberg. Siinä missä hankkeen mahdollistama seuranta avaa mielenkiintoisia näkymiä mitattavan terveystiedon laajemmalle hyödyntämiselle ja terveydenhuollon tehostamiselle, liittyy siihen myös korkean tason tietoturvallisuusriskejä. Järjestelmäarkkitehti Tommi Tani Patriasta korostaa, että suuret tietomassat kiinnostavat myös pahantekijöitä. Esimerkiksi Norjassa viime vuonna tapahtuneen laajan tietomurron yhteydessä epäillään jopa 2,9 miljoonan norjalaisen terveystietojen päätyneen vääriin käsiin. - Huonosti suojattu tietokanta on mahdollista käydä koneellisesti läpi ja kerätä sieltä tietoa. Siksi on tärkeää koeponnistaa uusia järjestelmiä ja prosesseja jo niiden kehitysvaiheessa kyberturvallisuuden varmistamiseksi, Tani toteaa.

Ennakoivassa terveydenhuollossa valtava säätöpotentiaali

Sitran hyväksymä hankesuunnitelma ja sen rahoitus ovat edenneet ensimmäiseen Proof-of-Concept -vaiheeseen, missä selvitetään potilaan mahdollisuutta tietojen siirtämisen luvittamiseen sekä sen purkamiseen. Vuoteen 2021 ulottuva hanke noudattaa ihmiskeskeiseen henkilötietojen hyödyntämiseen perustuvaa MyData-filosofiaa ja luvan antaminen perustuu Sitran IHAN-konseptiin. Tämä tarkoittaa, että avointa rajapintaa hyödyntävän järjestelmän puitteissa tapahtuvasta tiedon siirtämisestä halutaan tehdä reilua ja yksilön itsensä hallittavaa. Yhteisenä pyrkimyksenä on tehdä diabeteslasten perheiden arjesta helpompaa. - Patria on aktiivisesti mukana pitkin kevättä pidettävissä suunnittelukokouksissa ja workshopeissa. Roolimme on toimia kyberturvallisuuden asiantuntijana, joka osaa kysyä suunnittelun edetessä tärkeitä mitä jos -kysymyksiä, kuvailee Nyberg. Suojattujen tietoliikenneyhteyksien välityksellä tapahtuva tiedonsiirto sekä tulevaisuudessa häämöttävät 5G- ja 6G-verkot mahdollistavat ennakoivan terveydenhuollon ja sitä kautta jopa miljardiluokan säästöt. Nyberg muistuttaa, että terveydenhuollon ja puolustusteollisuuden kyberturvallisuudessa on paljon yhtymäkohtia, joten hanke tulee pitkällä aikavälillä hyödyntämään myös Patrian asiakkaita.

Kaj Nyberg kyberteknologiakeskuksessaan.