Kahdeksan päivää, 180 ensihoitajaa Pelastuslaitos onnettomuusharjoituksissa Pasin ja AMV:n kanssa

Patrian ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen laajaan yhteisharjoitukseen osallistui per päivä reilut 20 henkilöä pelastuslaitokselta ja lisäksi Patrian omaa väkeä, kuten ajoneuvojen johtajia ja ajajia sekä harjoituksessa pelastettavan roolissa olijoita.

– Pelastuslaitoksella on iso simulaatioharjoitus kaksi kertaa vuodessa. Tänä syksynä tähän liittyi yhteistyö Patrian kanssa, ja harjoituksen erityispiirteeksi nousivat panssariajoneuvot onnettomuustilanteessa sekä ahtaasta paikasta pelastaminen. Oli erittäin arvokasta päästä tutustumaan Patrian kalustoon ja ajoneuvojen toimintaan. Tämä oli onnistunut ja monipuolinen harjoitus, jonka opit pätevät monessa muussakin hankalassa paikassa, sanoo lääkintäpäällikkö Teemu Kantelinen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta.

 Harjoitussuunnittelu oli lähtöisin Patrialta, joka toi riskiarviointitietoaan harjoituksen pohjaksi.

– Harjoitus on osa Patrian isompaa turvallisuustyötä ja henkilöstön toimintakyvyn ylläpitoa, jos jotain sattuu. Kun valmiustaso on hyvä, vahingot pystytään minimoimaan oikealla toiminnalla, sanoo Kristiina Martiskainen, joka vastaa Hämeenlinnan toimipisteessä Patrian työsuojelusta ja turvallisuudesta.

Ajoturvallisuus varmistettu, onnettomuus voi silti yllättää

Patrian valmistamien ajoneuvojen dokumentaatioon kuuluvat olennaisina asioina turvallisuus- ja pelastusohjeet sekä koulutus. Ajoturvallisuutta puolestaan varmistaa se, että panssariajoneuvojen ajolupa on vain määritellyillä, ajotutkinnon suorittaneilla henkilöillä. Siitä huolimatta, kun panssariajoneuvot kulkevat testiajoissa tai tieliikenteessä, ne voivat joutua osalliseksi onnettomuustilanteeseen.

 –Toisin kuin tielläliikkujat ajattelevat, panssariajoneuvo on tehokas ja helposti ohjattava kulkuneuvo. Sillä voi ajaa nopeusrajoitusten määräämää vauhtia, eikä sitä siis hitauden takia kannata ohittaa. Meille tärkeä turvallisuus- ja myös imagokysymys on, että liikumme aina säntillisesti ja huolellisesti rajoituksia noudattaen, painottaa harjoitusta järjestelemässä ollut Patrian vanhempi asiantuntija Risto Liukkonen.

 Osa tielläliikkujista kuitenkin aiheuttaa riskitilanteita lähtemällä huolettomasti panssariajoneuvon ohituksiin tai jopa ajamalla rinnalla, samalla ajoneuvoa valokuvaten.

 – Emme ole joutuneet ajoneuvojen kanssa liikenneonnettomuuteen, mutta olemme tunnistaneet näitä riskitilanteita. Ulosajo tieltä tai loukkaantuminen olivat nyt myös yhteisharjoituksen aiheina.

 Kaikki Patrian ajoneuvot on testattu todentamisajossa niin, että niiden toiminnot ja myös kulkuvauhti ovat kunnossa. Ajoneuvoilla testataan muun muassa pujottelua, jarrutuksia ja kaistanvaihtojen sujumista ohjeiden mukaan mm. suljetuilla lentokentillä ja moottoriradoilla. Patrian huollettavina olevat puolustusvoimien ajoneuvot testataan samalla tavoin puolustusvoimien sääntöjen mukaan.

 – Harjoitus sai patrialaisilta paljon hyvää palautetta. Testiajajat kiittivät, kuinka tämän jälkeen on helpompi asennoitua pelastamiseen ja pelastettavaksi joutumiseen. Ensihoitajien ja sivullisten asemaan asettuminen vahvistui samaten, kertoo Liukkonen.

Ajoneuvojen dokumentaatioista vastaava System Safety ammensi harjoituksesta ja havaituista asioista tietoa turvallisuusdokumentaation kehittämiseen. Harjoitus poikii myös myöhemmin pelastuslaitoksen antamaa räätälöityä koulutusta Patrian henkilöstölle.

 Pelastustyötä ahtaissa paikoissa

Patrian ajoneuvojen ajajat esittelivät harjoituspäivinä ensihoitajille ajoneuvojen toiminnallisuuksia: esimerkiksi lukitusta, luukkujen aukeamista, ohjaamotilaa ja virtajärjestelmää. Tätä ymmärrystä tarvittiin maastoharjoituksessa.

Maastossa oli edessä tilanne, jossa Pasi oli joutunut tekemään äkkijarrutuksen, ja sen johtaja ja kuljettaja olivat loukkaantuneet. Johtajalla oli hengitysvaikeuksia sekä kipuja niskassa, selässä ja rintakehässä. Hän oli tajuissaan ja pystyi liikkumaan. Myös kuljettaja oli satuttanut niskaansa ja selkärankaansa.

 – Ahtaat ohjaamotilat toivat rajoitteita toimintaan, ja potilaiden siirtäminen oli suunniteltava tarkasti. Käytössä oli puolivartalolasta tukemassa potilaan niskaa ja rankaa ja rankalauta, jolla potilas otettiin ulos ajoneuvosta. Tukemiseen käytettiin lisäksi tyhjiöpatjaa. Harjoitus vahvisti suunnitteluosaamista ja eri tukemisvälineiden käyttöä, sanoo harjoituksesta vastaava ensihoitoesimies Outi Järvinen.

AMV:n onnettomuussimulaatio oli astetta vakavampi, sillä siinä ajaja sai sairauskohtauksen ja menetti ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvon alle jäi kaksi henkilöä, joista toinen menehtyi ja toinen sai vakavia vammoja. Myös AMV:n kuljettaja ja johtaja loukkaantuivat.

 – Oli erittäin tärkeää osata mennä ajoneuvoon sisälle ja ymmärtää tilojen mitat, jotta potilaita voitiin auttaa oikein. Kalusto tuo uutta, tilanteet ovat ammattilaisille ennestään tuttuja, jatkaa Järvinen.

 – Ajoneuvot olivat nyt pystyssä, hiukan kenossa, mutta entä jos ne olisivat olleet katollaan? Tällöin pelastustyö olisi ollut äärimmäisen vaikeaa. Ajoneuvot ovat järeitä ja painavia, korin materiaalista eivät palomiehet pääse läpi leikkaamalla, joten ihmiset on saatava ulos olemassa olevista luukuista, ja niiden toiminta on tunnettava, muistuttaa Kantelinen.

 Nopeat päätökset korostuvat, nostoasennot mietittävä

 Jokaisen pelastuspäivän jälkeen harjoitus purettiin sekä pelastajien että potilaiden havaintojen myötä.

 – Harjoitus oli hyvä, ja palveli myös meitä patrialaisia. Opastin ensin pelastuslaitoksen henkilöstöä Pasin tekniikkaan, esimerkiksi virrat, polttoainesäiliöt ja lukitusasiat kävimme tarkasti läpi. Harjoituksessa olin ajajana ja pelastettavana. Minua ei ole koskaan ennen kannettu ajoneuvosta ulos, naurahtaa 33 vuoden Patria-kokemuksella asentaja ja koeajaja Juha Virtanen.

 – Nostamassa oli 4–5 ensihoitajaa, ja yllättävän pienessä tilassa he osasivat minut kääntää ja toimivat nopeasti päätöksissään. Oli hyvä ja turvallinen olo potilaana, vaikka ei olekaan yksinkertaista pelastautua isosta rautakasasta, hän jatkaa.

 Pasi-ajoneuvo painaa noin 13 000 kiloa. Virtasen ja kollega Antti-Pekka Hämäläisen mukaan harjoitus sai erityisesti miettimään malttia ja liikenteessä olevia kanssakulkijoita. Samoin tuntumaa tuli siihen, miten yhteinen kieli löytyy ja harjoituksessa voi tukea pelastajien työtä, sillä ajoneuvo on omine erityispiirteineen hankala paikka pelastajille. Paikat ovat ahtaat, eikä kaikkia istuinten ja luukkujen toimintoja ummikko osaa välttämättä löytää ja käyttää.

 Palomies Janne Lehtiniemi ja ensihoitaja Harri Äijälä pitivät harjoitusta onnistuneena ja hyödyllisenä.

 – Panssariajoneuvoihin saimme hyvän tutustumiskierroksen. Oli olennaista ymmärtää mm. luukkujen avautuminen ja se, että ovet lukitaan sisäpuolelta, ja ulkopuolelta niistä ei mennä läpi, sanoo Janne Lehtiniemi.

 – Kun mennään panssaroituun ajoneuvoon, potilas on puolentoista metrin korkeudessa, ja on nostettava sieltä alas. Tähän tarvitaan useita ihmisiä ja myös intensiivistä tilanteen johtamista, jotta potilas saadaan turvallisesti ja myös ergonomisesti jatkohoitoon. Harjoitus palveli varsinkin tällaisia asioita, sanoo Harri Äijälä.

 Hän pitää tärkeänä opitun soveltamista. Ajoneuvojen onnettomuustilanteita voi verrata esimerkiksi linja-auto- tai kuorma-auto-onnettomuuteen. Samaa sanoo Lehtiniemi:

 – Esimerkiksi rekkaan verrattuna, nostomatkat ylöspäin ovat yhtä lailla pitkiä ja potilaan pitäminen stabiilina on olennaista. Kun tällaisia tilanteita pääsee kokeilemaan, niistä jää aina merkittävä muistijälki.