Patria näyttää tietä komposiittien kierrätyksessä

Teksti: Matti Remes

Muovikomposiiteista tehdään paljon tuotteita veneistä lentokoneen osiin ja tuulivoimaloiden siipiin, mutta komposiittien kierrätys on vielä vähäistä verrattuna moneen muuhun materiaaliin.

Asiaan haetaan nyt parannusta Kimura-hankkeessa, jossa on Patria Aerostructuresin ohella mukana kuusi muuta komposiitteja valmistavaa suomalaisyritystä, kiertotalousyhtiö Kuusakoski ja sementtiä valmistava Finnsementti. Toimialojaan hankkeessa edustavat Finnboat ry, Suomen Tuulivoimayhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry.

Hanketta koordinoi Muoviteollisuus ry, jonka komposiittijaoston puheenjohtajana toimii Patria Aerostucturesin Mika Mustakangas. Hän kertoo, että hanke on lähtenyt hyvin liikkeelle.

– Olemme pilotointivaiheessa, jossa yrityksiltä kerättyä jätettä käsitellään jo satojen tonnien volyymeillä.

Komposiittijäte hyödyksi sementin valmistuksessa

Kimura-lyhenne tulee sanoista "kierrätetyksi ja murskatuksi raaka-aineeksi", mikä kuvaa hyvin hankkeessa kehitettyä toimintamallia.

Mukana olevat yritykset kehittävät omaa jätteiden keräämistapaansa niin, että komposiittijäte saadaan lajiteltua ja kerättyä erilleen. Jäte kuljetetaan Kuusakosken keräyspisteiden kautta prosessoitavaksi Kuusakosken Hyvinkään toimipisteeseen. Käsitelty jäte toimitetaan Finnsementille, joka hyödyntää sen sementin valmistuksessa.

Sementtiuunissa rinnakkaisprosessoinnissa muovikomposiittien sisältämät kuitumateriaalit   hyödynnetään raaka-aineena yhdessä muiden sementin ainesosien kanssa, mikä vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Muoviaineet hyödynnetään puolestaan energiana uunin kuumentamisessa. Kyseisessä prosessissa siis yhdistetään kuitujen kierrätystä ja muovin energiahyötykäyttöä. Useimmissa muovikomposiiteissa valtaosa sisällöstä on kuitumateriaalia ja pienempi osuus muovia.

Patrian tehtaalla toimiva kierrätys

Mustakangas kertoo, että Patria Aerostructuresin tuotannossa Jämsän Hallissa on luotu toimivia menetelmiä komposiittijätteiden lajitteluun, keräämiseen ja kuljettamiseen.

– Tehtaalla on keräysastioita Kimuraan kelpaavalle komposiittimateriaalille. Oleellista on myös sisäinen viestintä ja henkilökunnan ohjeistaminen, jotta he ovat asiasta tietoisia ja osaavat toimia oikein.

Mustakankaan mukaan alkuvaiheessa kierrätyskelpoista on kovetettu koneistusjäte. Selvityksen alla on, kuinka kierrätys voidaan ulottaa muihinkin komposiittimateriaaleihin.

– Kierrätyksen onnistumisen kannalta on oleellista, että jätteet lajitellaan oikein. Se on ollut varsin helppo vaihe osaaville tekijöillemme. Tässä auttavat vakiintuneet toimintatavat muiden jätemateriaalien kierrätyksessä. Tehtaalla on jo usean vuoden ajan lajiteltu ja toimitettu kierrätykseen muun muassa metallit, muovi, paperi, lasi ja puutavara sekä energiahyötykäyttöön menevä energiajäte. Toki osalle jätemateriaaleista ei ole toimivaa kierrätystä, ja osa menee vaarallisen jätteen käsittelyprosessien kautta.

– Ympäristöasioiden asiantuntijamme Sari Jussila on tehnyt loistavaa työtä aiheen tiimoilta jo pitkään. Hän on hoitanut myös Kimura-hankkeen käytännön asioiden järjestelyt.

Kimura-hanke on osa kansallisen muovitiekartan toteutusta ja se saa rahoitusta ympäristöministeriöltä. Tämän vuoden alussa käynnistyneen hankkeen tuloksista kerrotaan syksyllä 2022.

Mustakankaan mukaan jo nyt voidaan sanoa, että suomalainen toimintamalli on edistyksellinen koko maailman mittakaavassa, sillä sen avulla on mahdollista hyödyntää erilaisia komposiittimateriaaleja varsin laajalla alueellisella kattavuudella.

– Tässä projektissa olennainen juttu on se, että mukana on erittäin hyvä joukkue kaikilta alan ja aiheen kannalta olennaisilta osa-alueilta. Yhteistyö yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on ollut todella loistavaa. Hommassa on ollut hyvän tekemisen meininki.

Kimura-hanke keskittyy komposiittivalmistajien tuotantojätteen kierrätysratkaisun pilotointiin. Mustakangas uskoo, että ratkaisua voidaan tulevaisuudessa ulottaa myös niin sanottuun EOL (end of life)-jätteeseen eli käytöstä poistuviin komposiittituotteisiin. Tätä on jo hankkeessa onnistuneesti testattu.

Materiaalitehokkuudesta kilpailuvaltti Patrialle

Komposiittimateriaalit kestävät vuosikymmeniä, mutta myös niiden kierrätykseen elinkaarensa lopussa on Mustakankaan mielestä tärkeää kehittää teollisessa mittakaavassa toimivia ratkaisuita. Patria Aerostructures haluaa kuulua materiaalien tehokkaan hyötykäytön osalta alansa edelläkävijöihin, sillä kestävän kehityksen mukainen vastuullinen toiminta myös näissä asioissa on entistä keskeisempi kilpailuvaltti.

Muiden ympäristöasioiden tavoin mahdollisuus tuotteiden kierrätykseen elinkaarensa lopussa on tärkeää yhä useammalle siviili-ilmailun ja puolustusalan asiakkaalle.

– Vaikka muovikomposiitit tarjoavatkin ylittämättömiä ominaisuuksia monissa uusissa sovelluskohteissa, ne kilpailevat muiden materiaalien kanssa. Esimerkiksi metallien kierrätyksellä on jo pitkät perinteet.

Siviili-ilmailun toimijat etsivät nyt aktiivisesti keinoja hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Mustakangas arvioi, että myös puolustusalan ympäristövaikutukset nousevat tulevaisuudessa esille entistä keskeisemmin.

– Siksi Patrian kannattaa ennakoida tulevaa ja olla ensimmäisten joukossa liikkeellä, jotta voimme tarjota myös materiaalitehokkuudessa kilpailukykyisiä tuotteita.