Toimiva puolustus vaatii länsimaissa riittävää puolustusteollisuutta tukemaan asevoimia materiaalitoimituksissa ja ylläpidossa. Se on tärkeä osa huoltovarmuutta, toteaa Suomen puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen.
- Huom! Korjattu Timo Kivisen kommenttia Suomen Nato-jäsenyyden tilanteesta 5/2023.
Euroopan ja koko maailman turvallisuustilanne on muuttumassa tavalla, jolla on pitkät ja kauaskantoiset seuraukset. Tilanne muuttui merkittävästi, kun Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti Ukrainaan.
Venäjän hyökkäys on osoitus siitä, että sotilaallisen voiman käyttö on yksi Venäjän keinoista pyrkiä saavuttamaan haluamiaan poliittisia tavoitteita.
Ukrainan sodan myötä tämä ymmärretään lännessä nyt laajasti. Länsi – Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Nato - ovat osoittaneet ennennäkemätöntä yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä ja kykyä reagoida nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen
Toistaiseksi Ukrainan sodan yksi merkittävimmistä turvallisuuspoliittisista seurauksista on Suomen ja Ruotsin päätös hakea Naton jäsenyyttä.
Suomesta tuli Naton täysjäsen huhtikuussa 2023. Kaluston ja järjestelmien osalta olemme olleet yhteensopivia Naton kanssa jo pitkään, eikä merkittäviä muutostarpeita siitäkään näkökulmasta ole. Me täytämme vaativatkin sotilaalliset kriteerit.
Riittävä sotilaallinen pidäke ehkäisee sotia
Kylmän sodan päättyessä moni Euroopan maa ajoi alas puolustuskykynsä ja keskittyi sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomessa ei toimittu näin, vaan säilytimme vahvan kansallisen puolustuskykymme.
Sota on palauttanut monen maan mieleen kansallisen puolustuksen merkityksen. Minusta Euroopassa ymmärretään nyt se, että sotia ehkäistään ennalta pitämällä yllä riittävää sotilaallista pidäkettä.
Ukrainan sota vie nyt ymmärrettävistä syistä päähuomion. Toisaalta muutkaan turvallisuuteen liittyvät uhat eivät ole kadonneet sodan myötä mihinkään. Nekin on pidettävä edelleen agendalla. Ilmastonmuutos, terrorismi ja rikollisuus – näiden kaikkien hallinta ja torjunta edellyttävät myös kansainvälistä yhteistyötä.
EU:n yhteistyö puolustuksessa syvenee
Ukrainan sodan seurauksena Euroopan unioni on vahvistunut ulko-, turvallisuus- ja puolustustoimijana. EU on osoittanut huomattavaa yhtenäisyyttä ja on toiminut ennen kaikkea taloudellisen voiman käyttäjänä.
Uskon siihen, että EU-jäsenvaltiot kykenevät säilyttämään yhtenäisyytensä. Riippuvuus Venäjästä on jo nyt laskenut merkittävästi.
Euroopan unionissa hyväksytty strateginen kompassi tuo EU:lle vuoteen 2030 asti ulottuvan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman, jolla vahvistetaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaamme. Vihamielisempi ja epävarmempi turvallisuusympäristö edellyttää meitä lisäämään toimintakykyä, vahvistamaan kriisinkestävyyttä ja investoimaan aiempaan paremmin puolustuksen voimavaroihin.
Vaikka EU:n puolustusyhteistyö syvenee strategisen kompassin myötä, EU:sta ei ole tulossa puolustusliittoa. Nato säilyy Euroopan sotilaallisen puolustuksen kannalta keskeisenä organisaationa. EU-maiden puolustuspanostukset tuottavat siis sotilaallisia suorituskykyjä ensisijaisesti kansalliseen käyttöön, mutta ne vahventavat Euroopan puolustusta myös Naton näkökulmasta.
EU:n mahdollinen laajentuminen on poliittinen kysymys. Aika näyttää, miten käynnissä oleva sota tähän vaikuttaa. Euroopan unionin jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteita. Liittymisprosessin eteneminen riippuu maan omasta edistymisestä ja ansioista.
Suomi on turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja
Puolustuskyvyn tavoitteena on ennaltaehkäistä Suomea vastaan kohdistuva sotilaallisen voiman käyttö tai sillä uhkaaminen ja tarvittaessa torjua hyökkäykset. Ennaltaehkäisykyky muodostetaan riittävällä sotilaallisella suorituskyvyllä, maanpuolustustahdolla ja yhteiskunnan kyvyllä tukea kaikin voimavaroin puolustuksen toteutusta.
Monitahoisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan tarvitsemme sekä moderniin teknologiaan perustuvia järjestelmiä että asevelvollisuuteen perustuvaa laajaa reserviä.
Suomen sotilaallinen pidäke- ja ennaltaehkäisykyky on Naton jäsenenä luonnollisesti ratkaisevasti aiempaa korkeampi. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kaikilla Pohjois-Euroopan mailla on puolustukselle yhteiset perusteet. Alueen puolustus tiivistyy ja siihen tulee syvyyttä. Jäsenyytemme avaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle.
Suomi haluaa olla turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja.
Suomi haluaa olla turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja. Kontribuoimme jäsenenä parhaan kykymme mukaan Naton yhteiseen puolustukseen. Ukrainan sodan seurauksena Suomi on päättänyt vahvistaa puolustustaan. Ukrainan tilanne on osoittanut, että Suomen kokonaisturvallisuuden huomioon ottava varautuminen ja Puolustusvoimien suunnitelmallinen ja pitkäkestoinen kehittäminen on ollut tärkeää. Suomella on kokoonsa suhteutettuna hyvin varteenotettavat Puolustusvoimat sekä kansainvälisesti mitattuna erittäin korkea maanpuolustustahto. Olemme tehneet oikeita valintoja oman puolustuskykymme ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Huolimatta Nato-jäsenyyden hakemisesta, me suomalaiset olemme ensisijaisesti vastuussa Suomen puolustamisesta. Nato-jäsenyys ei poista oman vahvan puolustuskyvyn tarvetta.
Puolustusteollisuus tärkeä osa huoltovarmuutta
Toimiva puolustus edellyttää materiaalista valmiutta. Eurooppalaisen puolustusteollisuuden kyvykkyys ja yhteistyö ovat keskeinen osa sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä ja ylläpidossa. Kuten pitkittyvä Ukrainan sota on osoittanut, sodankäyntikyvyn ylläpito edellyttää myös teollisuudelta kykyä lisätä tuotantoaan kriisitilanteissa. Tämän vuoksi on tärkeää, että kykenemme ylläpitämään länsimaissa riittävää puolustusteollisuutta, joka tukee puolustusvoimia niin materiaalitoimitusten kuin ylläpidonkin osalta. Se on tärkeä osa huoltovarmuutta.
Euroopan maat panostavat nyt merkittävästi puolustusvoimiensa suorituskyvyn kehittämiseen. Samanaikaisesti on tärkeää tukea Ukrainaa puolustusmateriaalilla. Haasteena on luonnollisesti, riittääkö teollisuuden kapasiteetti vastaamaan merkittävästi kasvaneeseen kysyntään.
Verkostoitunut puolustusteollisuus on kriisisietoisempi kuin keskitetty järjestely. Yhdessä toimien kasvatamme eurooppalaista ja samalla myös kansallista kriisinkestävyyttämme.
Lue tämä ja muita artikkeleita PATRIA MAGAZINE 1/2023 -lehdestä (in English)
