Patrian Pasi Rajala on lentotunneilla laskettuna Suomen kokenein Hawk-lentäjä. Nyt hän kouluttaa simulaattorilla tulevia hävittäjälentäjiä Ilmavoimille.
Teksti: Matti Remes Kuvat: Pasi Rajala
Moni pikkupoika haaveilee lentäjän urasta, mutta ammattiin päätyminen on usein monen sattuman summa. Näin kävi myös Patrian lentokouluttaja Pasi Rajalalle, jonka tie sotilasilmailun pariin lähti liikkeelle varusmiespalveluksesta Ilmasotakoulussa.
Hänet valittiin lentoaliupseerikurssille, jossa sotilaan perustaitojen opiskelun ja lentoteorian ohella pääsi lentämään Vinka-alkeiskoulutuskoneella.
– Sitä ennen en ollut tiennyt lentämisestä mitään. Junnuna olin enemmänkin kiinnostunut elektroniikasta ja mopoista, Rajala muistelee.
Lento-AUK:n jälkeen hän pääsi Ilmavoimien ohjaajalinjalle ja edelleen tiukkojen valintaseulojen ja koulutuksen läpi sotilaslentäjäksi Ilmavoimiin. 1990-alkupuoliskolla Rajala lensi Karjalan lennostossa nelisen vuotta Mig 21-hävittäjiä, jotka olivat nykyisten Hornetien edeltäjiä.
– Samaan aikaan valmistuin lennonopettajaksi vuonna 1996 ja jatkoin Ilmavoimissa täysipäiväisenä kouluttajana Hawk-suihkuharjoituskoneella. Tunsin opettamisen omaksi alakseni.
Alkeiskoulutus Patrian vastuulla
Lukemattomien opetuslentojen ohella Hawk-koneet tulivat Rajalalle tutuiksi myös sadoilla huoltokoelennoilla, joilla varmistetaan koneen järjestelmien toimivuus.
Vuonna 2015 eteen tuli lentäjän pakollinen eroamisikä, mutta sen jälkeen Patria kysyi Rajalan kiinnostusta jatkaa lennonopetusta simulaattorikalustolla Tikkakoskella.
Patria tuottaa Puolustusvoimille lentäjien alkeiskoulutuksen palveluna, joka kattaa lennonopetuksen, koulutuskoneiden ylläpidon ja huollon.
Rajala vastaa kahden kollegansa kanssa niin sanotusta HW1-koulutuksesta. Noin vuoden kestävässä koulutuksessa käydään aluksi teoriatasolla läpi lentäjän kannalta oleelliset asiat Hawkien tekniikasta ja ominaisuuksista. Sen jälkeen siirrytään lentämään simulaattorilla ja oikeilla koneilla.
– Koulutuksessa edetään koko ajan kohti vaativampia lentoja. Tärkeä osa koulutusta on myös hätätoimenpidekoulutus.
Kustannustehokasta koulutusta simulaattorilla
”Loput nykyisestä työpisteestäni, juuri lähtemässä kokeneen ohjaajan hätätoimenpidekertauskoulutuslento”, toteaa Pasi iloisesti.
Simulaattorilla hoidetaan lähes 50 prosenttia HW1-koulutusvaiheen lennoista. Rajalan mukaan se on kustannustehokas tapa antaa laadukasta koulutusta.
– Aiemmin lennettiin paljon enemmän oikeilla koneilla, mutta nykyisin sama koulutus voidaan tehdä entistä kehittyneemmillä simulaattoreilla.
HW1-koulutuksen jälkeen Ilmavoimat valitsee ohjaajat noin kaksi vuotta kestävään HW2-koulutukseen.
– Kaiken kaikkiaan Hawk-koulutus kestää kolme vuotta. Sen jälkeen tarkan valinnan läpäisseet ohjaajat jatkavat lennostoihin kouluttautumaan hävittäjälentäjiksi.
Patrian simulaattorikouluttajat vastaavat pääasiassa kaikkien Ilmavoimien ohjaajien ja lennonopettajien hätätoimenpidekoulutuksesta.
Rajalan mielestä sotilaslentäjän tärkeimpiä ominaisuuksia on toimintaympäristön kolmiulotteinen hahmottaminen ja asioiden priorisointi. Lennon aikana on pystyttävä käsittelemään ja hyödyntämään oikea-aikaisesti valtava määrä tietoa.
– Sotilaslentäjän on kyettävä keskittymään kulloisellakin hetkellä oleellisimpiin asioihin, joilla pysytään hengissä, pidetään kalusto kunnossa ja suoritetaan annettu tehtävä.
5000 lentotuntia täyteen Hawkeilla
Mittatilaustyönä teetetty juhlakakku
Rajalan tavoin myös hänen kaksi kollegaansa ovat pitkään Puolustusvoimien palveluksessa olleita entisiä lentäjiä. Opetustyössä antoisinta on hänestä oman osaamisen ja kokemusten jakaminen nuoremmille.
– Koulutustilanteessa voi elää oppilaan kanssa hetkessä, antaa vinkkejä mutta olla samalla vaativa. On ilo nähdä, kun koulutettavat oppivat ja kehittyvät.
Simulaattorikouluttajalle on tärkeää pitää hyvä tuntuma myös itse lentämiseen, jotta oma tietotaito pysyy päivitettynä ja koulutuksessa osataan painottaa oikeita asioita.
Tämän vuoksi Rajala käy edelleen läpi lentäjille asetetut kuntotestit, mikä antaa hänelle mahdollisuuden osallistua normaaliin Hawk-lentopalvelukseen. Tämä auttaa ylläpitämään ammatinhallintaa oikeassa toimintaympäristössä.
Tällaisesta lennosta oli kyse myös marraskuun alkupuolella, kun Rajalalle tuli 5000 lentotunnin raja rikki Hawk-koneilla. Lentotunneiksi lasketaan lentäminen sekä itse koneella että simulaattorilla.
– 5000 tuntia on tiettävästi enemmän kuin kenelläkään muulla Suomessa.
Ilmailu on Rajalan perheessä muutenkin vahvasti läsnä, sillä Pasin vanhimmasta pojasta tuli lentokonemekaanikko Hornet- ja Hawk-koneille. Nuorempi poika lentää Hornet-hävittäjää.
– Olin myös mukana poikani Hawk-simulaattorikoulutuksesta ja sain palautetta, että tiukka kouluttaja olit. Tuumaakaan et antanut löysiä, vaikka kyse olikin omasta pojasta.
Mitä pidit artikkelin sisällöstä?
Kiitos mielipiteestäsi! Voit jakaa jutun somessa alla olevien painikkeiden avulla:
