Linnavuorelaiset ovat tutustuneet vuosikymmenten varrella syvällisesti moottorien sielunelämään. Katse suuntautuu kohti tulevaisuutta ja uusia mielenkiintoisia haasteita.
Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Patria
Linnavuoren luolastoon on saapunut huoltoon F/A-18C/D Hornet-hävittäjän GE-moottori.
Tuotantopäällikkö Aleksi Ojala muistuttaa, että Hornetien moottorihuoltoja on tehty täällä jo 1990-luvulta lähtien.
”Meidät tunnetaan hyvin huoltokyvyistämme myös maailmalla. Suomen ilmavoimien hävittäjien moottoreiden lisäksi olemme huoltaneet esimerkiksi Sveitsissä käytössä olevien Hornetien laitteita ja osia.”
Ojala kertoo, että Linnavuoressa on parhaillaan huollossa myös NH-90 helikopterien moottoreita, joita menee moottorivalmistajalle Ranskaan - ja tätä kautta ympäri maailmaa. Työtä teettävät myös Suomen ilmavoimien Hawkien moottorien kunnostus- ja modifiointityöt.
”Parhaillaan meillä on vikakorjauksessa myös yksi Fingridin Rolls Royce Avon- kaasuturbiini. Pääasiassa teemme Fingridin varavoimaloiden huoltoa kuitenkin kentällä, kohteissa ympäri Suomea.”
Kokoonpanotyöt tukevat huoltoa
Linnavuoren moottoritehdas valmistui vuonna 1943 ja siellä tehtiin aluksi kotimaisen Myrsky-hävittäjäkoneen osia. Vuonna 1944 alkoi varsinainen lentokonemoottorien huolto ja korjaus.
Tuon ajan veteraaneja ei ole tietenkään enää töissä. Mutta myös monella nykyisellä linnavuorelaisella on takanaan jo vuosikymmenten työura.
Johtava moottoriasiantuntija Hannu Paavilainen aloitti Linnavuorella vuonna 1987 Drakeneiden ja Migien huoltotöissä. Näitä seurasivat Hawkit, NH-90-helikopterit sekä Hornetit.
”Drakeneita ja Migejä jouduimme huoltamaan paljon useammin kuin nykyisiä hävittäjiä. Nykymoottorit esimerkiksi mittaavat toimintaansa, laskevat kriittisille osille rasituskertymää ja antavat ennusteita, koska osia pitää vaihtaa. Lisäksi materiaalitekniikka, materiaalien lämmönkesto sekä moottoriosien viilentäminen ovat kehittyneet huikeasti.”
Linnavuorelaiset ovat olleet mukana jo monien nyt huollossa olevien moottorimallien kokoonpanotyössä.
”Olemme oppineet ymmärtämään syvällisesti eri moottorien sielunelämää. Se auttaa aivan oleellisesti huolto- ja ylläpitotehtävissä.”
Ammattimies osaa tulkita myös ääniä ja värähtelyjä
Asiantuntija Taisto Äkräs on ollut talossa vielä Paavilaista pidempään. Hän aloitti Patrialla 1.4.1975 ja ehti mukaan Fouga Magistereidenkin huoltotöihin.
Äkräs huomauttaa, että vaikka datan analysointi auttaa huoltotöissä ja vian etsinnässä, se ei kerro kaikkea. Ammattimies osaa tulkita myös esimerkiksi moottorien ääniä ja värähtelyjä.
Hänen mieleensä on jäänyt tapaus Migien korjaustöistä:
”Joskus, kun Mig 21-Bisin moottorin sammutti, kuului ääni kuin metrojuna olisi tullut asemalle. Se kertoi siitä, että moottorin keskilaakerissa oli vikaa.”
Linnavuoressa on tehty tutkimus- ja kehitystyötä
Myös moottorien huoltomenetelmät ovat kehittyneet vuosien varrella. Linnavuoressa on tehty pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä, innovoitu ja otettu käyttöön ensimmäisten joukossa Suomessa uusia menetelmiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi elektronisuihkuhitsaus sekä erikoispinnoitteet.
”Asiakas saavuttaa huomattavia säästöjä, kun osia voidaan korjata eikä niitä tarvitse vaihtaa kalliisiin varaosiin. Korjauksissamme osista tulee parempia kuin alkuperäiset”, Paavilainen huomauttaa.
Hän laskee, että Patrian korjausmenetelmät tarkoittavat esimerkiksi Hornetien kohdalla noin 200 miljoonan euron säästöä hävittäjien koko elinkaaren aikana.
Tällä hetkellä Paavilainen odottaa jo jännittyneenä Suomen uutta hävittäjähankintaa.
”Linnavuoressa on erinomaiset valmiudet osallistua tulevan hävittäjän kokoonpano- ja huoltotöihin.”
Hitsausasiantuntija Jukka Parkki huomauttaa, että Linnavuoren yksi vahvuus on se, että suunnittelu ja toteutus ovat samojen seinien sisällä – eivätkä esimerkiksi ison mantereen eri reunoilla.
”Vuorovaikutus on suoraa. Suunnittelija voi miettiä vaikkapa yhdessä hitsaajien kanssa, miten ideat saadaan toteutumaan käytännössä.”
”Merimoottoreista otetaan kaikki irti”
Liiketoiminnan kehitysjohtaja Seppo Tamminen tuli töihin Linnavuoreen vuonna 1987. Uudessa, vuonna 1984 valmistuneessa merimoottorikorjaamossa oli aloitettu tuolloin Tuima-luokan venäläisten tähtimoottorien huollot.
Tällä hetkellä Merivoimien moottorihuolloista tulee puolet dieselpuolen liikevaihdosta.
”Merivoimakalusto on haastavaa. MTU-moottorit ovat monimutkaisia, kevyitä ja suuritehoisia; ne ovat vähän kuin formulamoottoreita. Moottorit ovat vuosikymmenten takaista huippusuunnittelua, mutta niitä on modernisoitu ja niihin on liitetty elektroniikkaa. Moottoreista otetaan irti paljon tehoja.”
Tamminen mainitsee, että se mihin moottori on alun perin tarkoitettu ja mitä siltä nykyään vaaditaan, ei välttämättä aina kohtaa.
”Huollossa olemme kuitenkin oppineet tuntemaan moottorit hyvin tarkkaan. Se auttaa meitä saamaan niistä irti kaiken suorituskyvyn.”
Huoltokohteita myös maalla
Tammisen mukaan Merivoimien alusten osuus huoltotoiminnassa tulee vähenemään.
”Merivoimat on tilannut neljä isoa monitoimikorvettia eikä uusiin aluksiin tule tietenkään isoja huoltoja alkuvaiheissa. Yksi ohjusveneluokka ajetaan samalla alas.”
Linnavuorelaiset ovat kuitenkin löytäneet uutta työtä esimerkiksi Leopard-panssarivaunujen moottorien peruskorjauksista.
”Millog huoltaa vaunut ja meillä tehdään moottorien peruskorjaukset. Tällä hetkellä korjauksia tehdään parisen moottoria vuodessa, mutta määrää kasvatetaan.”
Dieselmoottoreissa erittäin tärkeä huoltokohde ovat myös ydinvoimaloiden varamoottorit.
Ydinvoimaloiden varamoottoreista vankka kokemus
Linnavuoren dieselkorjaamoon on tullut lähetys Ranskan Chinonista: ydinvoimalan yli neljän megawatin varamoottori. Massiivinen, ulkomitoiltaan noin jakeluauton kokoinen kone painaa 30 tonnia.
Tamminen kertoo, että EdF-energiayhtiön varamoottori on uusin jäsen ketjussa, joka alkoi jo vuonna 1990-luvun alussa.
”Dieselmoottorihuollossa etsittiin laivamoottorien rinnalle uutta huollettavaa. Keksimme, että ydinvoimaloissa oli saman tyylisiä suuritehoisia ja nopeakäyntisiä varamoottoreita, joissa on erittäin korkeat laatuvaatimukset.
Linnavuorella korjattiin ensimmäinen Olkiluodon ydinvoimalan varamoottori vuonna 1992. Tätä seurasi Loviisan ydinvoimala, sen jälkeen asiakkaita löytyi myös Ruotsista, Ranskasta ja muualta Euroopasta.
Uusia asiakkuuksia, uusia aluevaltauksia
Viime vuosina joissakin Euroopan maissa ydinvoimaloita on ajettu alas. Energia-alan asiakkuuspäällikkö Anita Korsberg kertoo, että varamoottorien huoltoliiketoiminnassa on kuitenkin näkyvissä myös aivan uusia mahdollisuuksia.
”Ydinvoima on vahvassa kasvussa Aasiassa. Olemme jo saaneet ovia auki esimerkiksi Kiinassa. Toisaalta olemme tehneet tunnusteluja myös USA:ssa.”
Esille on noussut myös aivan uusi mahdollisuus:
”Datakeskukset ovat hyvin mielenkiintoinen maailma. Siellä varamoottorien laatuvaatimukset ovat samantyyliset kuin ydinvoimaloissa, mutta itse moottorit ovat toki pienempiä”, Korsberg väläyttää
Tulevaisuus näyttää hyvältä
Seppo Tamminen kuvailee, että Linnavuori on insinöörin taivas – ja toisinaan myös se kuumempi paikka.
”Jokainen moottori on yksilö. Opimme joka päivä uusia asioita. Työ vaatii suurta paneutumista ja usein myös erilaista selvitystyötä, luovuutta ja kykyä ongelmien ratkaisuun. Kun eteen tulee vaikeita paikkoja, niistä selvitään yhdessä.”
Hän summaa, että Linnavuorella on takanaan hieno historia, mutta tulevaisuuskin näyttää hyvältä.
”Meidän tunnetaan maailmalla. Kysyntää on melkeinpä enemmän, mitä pystymme tekemään. Olemme monessa mukana, mutta emme pelkää uusiakaan haasteita.”
