Suururakka, suomalaisen sodanaikaisen Myrsky-hävittäjän entisöinti, on loppusuoralla.
Teksti: Matti Välimäki Kuva: Patria
Myrsky-hävittäjän entisöinti alkoi seitsemisen vuotta sitten, hyvin haasteellisesta tilanteesta.
”Yhtään kokonaista konetta ei ollut säilynyt. Koneen katkennut pyrstöosa piti korvata toisen koneen rungosta irrotetulla pyrstöllä, joka sekin vaati korjauksia. Muita osia on löydetty eri paikoista ja myös valmistettu alkuperäisten piirustusten mukaan”, Ilmavoimamuseon konservaattori Harri Huopainen Tikkakoskelta kuvailee.
Myrskyn teräsputkirunkoon liittyvät työt on tehty pääosin Tikkakoskella. Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon vapaaehtoiset Vantaalla ovat vastanneet muun muassa puisten siipien, vakaajien, peräsinten ja niiden metallisten kiinnitysosien ja käyttölaitteiden rakentamisesta.
”Kokonaisuudesta on nyt valmiina yli 90 prosenttia. Mutta lopun viimeistelyissä on vielä paljon tehtävää”, Huopainen arvioi.
Valtion Lentokonetehtaan Myrsky-hävittäjät valmistuivat 1942-1944. Kun sodan jälkeen rauhanehtoehtosopimus velvoitti Suomea vähentämään hävittäjiensä määrää, niin suorituskykyisimmät lentokoneet säilytettiin ja Myrskyt romutettiin.
Poikkeusajat eivät ole pysäyttäneet töitä
Myrsky-hankkeen projektipäällikkö Matti Patteri teki jo ennen käytännön rakennustöiden alkua vuosien ajan hankkeeseen liittyviä selvittely- ja suunnittelutöitä. Patteri on myös johtanut vapaaehtoisten työtä Vantaalla.
Hän kuvailee, että eteenpäin on menty hitaasti, mutta varmasti. Korona-aikakin on pitänyt huomioida - varsinkin, kun vapaaehtoiset ovat pääosin yli 70-vuotiaita riskiryhmäläisiä.
”Yhtä pientä pysähdystä lukuun ottamatta työt ovat pyörineet koko ajan. Olemme kuitenkin siirtyneet tavallista pienempiin työryhmiin.”
Hän löytää vertailukohdan Myrskyn syntyaikoihin:
”Myrskyjä tehtiin sota-ajan poikkeusoloissa ja nyt Myrskyä myös entisöidään poikkeusaikana.”
Patteri on eläkeläinen, joka teki varsinaisen työuransa aikana tuotekehitys- ja rakennesuunnittelutöitä muun muassa Exelillä, Nesteellä ja Vaisalalla, lisäksi hän on suunnitellut esimerkiksi Sakolle vaihtokaliiperisen urheiluammuntapistoolin sekä Puolustusvoimille muovisen rynnäkkökiväärin lippaan. Patteri tunnetaan myös ¼ -kokoon tehtyjen historiallisten lentävien pienoismallien rakentajana.
Vanhoja muotoja myös uusilla menetelmillä
Vantaalla on tehty viime aikoina töitä paitsi Myrskyn siipien, myös esimerkiksi moottorisuojuksen ja sen edessä ilmanvastusta pienentävän NACA-renkaan parissa. Osien työstämisessä on tarvittu myös hankkeen päätukijan Patrian vetomuokkauskoneita.
Paljon työsarkaa on riittänyt myös öljynjäähdyttimen torvimaisten ilman sisääntulo- ja ulosmenoaukkojen toteutuksessa.
Nykyään lentokoneiden vanhojen rakennustekniikoiden taitajat ovat jo harvassa. Toisaalta ulottuvilla on uusia keinoja, joista 40-luvun ammattimiehet eivät osanneet edes unelmoida.
”Kaasuttimen imutorvesta tehtiin ensin muovinen 3D-tuloste. Sen perusteella valmistettiin kipsimalli, jota käytettiin alumiinin valussa”, Patteri kuvailee. Työhön osallistui myös Ikaalisissa sijaitseva Sastamalan koulutuskuntayhtymä.
Lisäksi osien valmistuksessa on hyödynnetty esimerkiksi laserleikkausta.
”ProLaser Oy on valmistanut ilmaiseksi leko-vanerista, teräksestä ja alumiinilevystä noin 2000 erilaista osaa.”
Kunnianosoitus 40-luvun insinööritaidolle
Patterin kirjanpidon mukaan pelkästään Myrskyn siipien valmistus on vaatinut vapaaehtoisilta noin 15000 työtuntia. Motivaatiota riittää kuitenkin edelleen.
”Myrsky on ainoa suomalainen hävittäjä, joka on päässyt sarjatuotantoon. Autamme herättämään henkiin puuttuvan lenkin ilmailuhistoriasta”, projektitiedottaja Reino Myllymäki miettii.
”Työmme on kunnianosoitus sen ajan insinööreille ja Suomen kansalle. Suomalainen lentokoneosaaminen, esimerkiksi hitsaustaidot ja lentokonevanerien työstäminen, olivat tuolloin todella korkealla tasolla”, Patteri lisää.
Entisöidyn Myrskyn on tarkoitus valmistua syksyllä 2021.
