Teksti: Martti Wallin Kuva: Patria
Kuvassa: Hornetin MLU2 elinjaksopäivityksien viimeisen koneen, HN-465 luovutus Ilmavoimille Jämsän Hallissa 29.11.2016
Suomalaisen sotilasilmailun yhteistoiminta sotilasorganisaation ja teollisuuden välillä on ainutlaatuinen esimerkki yhteisestä päämäärästä ja luottamuksesta. Sotilasilmailun ammattilaisten yhteisö on varsin pieni joukko oman alansa parhaita osaajia, jotka vahvalla sitoutumisella ovat valinneet tämän toimialan elämäntehtäväkseen. Tuon tehtävän parissa on otettu ensimmäisiä varovaisia askelia työelämässä, perustettu perhe, kasvatettu lapsia, huolehdittu ikääntyvistä vanhemmista, koettu sairaudet, toipumiset ja osallistuttu kollegoiden läksiäisiin. Nuoresta arasta nöösistä kehittyi vähitellen luja ammattilainen ja lopulta kaiken kokenut veteraani, jonka edesottamuksia muistellaan vielä vuosien ajan eläkkeelle jäännin jälkeenkin. Yhteys kollegoihin säilyy ja toinen toistaan värikkäämpiä persoonia ja sattumuksia muistellaan killoissa, perinneyhdistyksissä ja muissa sosiaalisissa yhteyksissä. Muistojen keskiössä ovat poikkeuksetta ihmiset. Puolustusvoimien ja Patrian sadan vuoden yhteinen taival on tarina ihmisistä, jotka kukin vuorollaan ottivat tehtävän vastaan, olivat yhdessä viemässä asioita aktiivisesti eteenpäin, ja aikanaan luovuttivat vastuun seuraaville. Tänään tuota yhteistoimintaa kutsutaan strategiseksi kumppanuudeksi.
Ilmailuvoimien lentokonetehtaan nimellä vuonna 1921 perustetun yhtiön ja kolme vuotta aiemmin perustettujen Ilmailuvoimien välisen yhteistyön luonne on ehtinyt alun jälkeen muuttua monta kertaa. Puolustusvoimien perustehtävät eivät ole merkittävästi muuttuneet, mutta olosuhteet ympärillä sitäkin enemmän. Läheinen yhteys on alusta alkaen lähtenyt Puolustusvoimien tarpeista, joiden täyttämiseen yhteistoiminta teollisuuden kanssa on tarjonnut toimivia ratkaisuja pienen valtion ongelmiin. Kumppanuus ei sellaisenaan ole erillinen tavoite, vaan väline Puolustusvoimien tehtävien edellyttämien asioiden toteuttamiseksi, jonka luonne ja laajuus on sen hetkisen tilanteen ja tarpeen mukainen. Patrian ja sen edeltäjien rooli on muuttunut sitä mukaa kun tarpeet ovat muuttuneet. On tehty niitä asioita, joita ei muilla keinoin ole ollut tarkoituksenmukaista tai aina edes mahdollista toteuttaa.
Ensimmäisen maailmansodan aikainen lentäjä ja sodan jälkeen ilmailun vakuutusten parissa uraa tehnyt kapteeni Alfred Lamplugh totesi 1930-luvulla: ”Ilmailu ei itsessään ole vaarallista, mutta merenkulkuun verrattuna se on huolimattomuuden, osaamattomuuden ja välinpitämättömyyden suhteen merkittävästi anteeksiantamattomampi” Ohjaajan noustessa koneeseen hän luottaa siihen, että suuri joukko teknistä henkilökuntaa on tehnyt oman osuutensa taustalla olevasta lentoturvallisuutta ja tehtäväkelpoisuutta varmistavasta työstä. Työssä tärkeintä on koulutuksen ja kokemuksen kautta oppia mitä lentokoneelle voi tehdä ja mitä ei. Yksityiskohdat voi varmistaa ohjekirjoista, mutta ilmailun turvallisuuskulttuuri ja siihen liittyvät toimintatavat syntyvät ihmisten tavasta tehdä töitä yhdessä. Lentoturvallisuus muodostuu koko toimintajärjestelmän eheydestä ja ihmisistä, jotka kaikki tekevät oman osuutensa tietäen, että kollegat omalta osaltaan toimivat samoin. Kaikissa oloissa, riippumatta siitä ovatko nuo kollegat valtion tai teollisuuden palveluksessa. Luottamuksen kasvu ja yhdessä onnistuminen johtaa vähitellen kumppanuuteen.
Yhteistoiminnan alkupuolella teollisuuden toiminnalle oli ominaista uusien lentokoneiden rakentaminen kotimaisten tarpeiden mukaisesti sekä itse suunnittelemalla, että ulkomaisten valmistuslisenssien avulla. Alkeiskoulukone Vinkan jäädessä lähivuosina pois käytöstä päättyy Suomessa suunniteltujen lentokoneiden aikakausi Ilmavoimien palveluksessa. Teollisuuden rooli on vahvistunut Suomeen hankittavan kaluston kunnossapidon edellyttämien kyvykkyyksien rakentamisessa, sekä kaluston huolloissa, korjauksissa ja suorituskyvyn kehittämisessä. Omien tuotteiden ja järjestelmien kehittäminen on jatkunut edelleen siellä, missä sille on ollut suorituskykyyn tai saatavuuteen perustuvat painavat syyt. Järjestelmien kehityksen osuus kokonaisuudesta kasvaa edelleen ja uusien teknologioiden osalta kiihtyvällä tahdilla. Vuosien varrella yhteistoimintaan on osallistunut suuri joukko muitakin yrityksiä ja tutkimusyhteisön edustajia, strategisina kumppaneina erityisesti Insta Group Oy ja Millog Oy.
Kokonaisten koneiden valmistus ja kokoonpano on jatkunut 1950 ja -60 luvuilla Fouga Magistereilla, 1970-luvulla Draken-hävittäjillä ja 1980-luvun Hawk-suihkuharjoituskoneilla. Vaikka panostus kotimaiseen osaamiseen on hankintavaiheessa tuntunut suurelta, koneen elinjakson aikana vastaan tulevat huollot ja korjaukset on ollut helpompi toteuttaa, kun syvällinen ymmärrys konetyypistä on saatu henkilöstölle kokoonpanovaiheessa. Konetyypin alkuperäisen suunnittelijan ja valmistajan tarjoamille ratkaisuille voitiin kehittää kotimaisista tarpeista lähtevä vaihtoehto, joka on usein osoittautunut myös merkittävästi edullisemmaksi vaihtoehdoksi kaluston elinjakson yli tarkasteltuna. Hawk-kalusto on ollut Suomessa käytössä jo 40 vuotta, mikä ei ilman Ilmavoimien ja Patrian vahvaa yhteistyötä olisi ollut mitenkään mahdollista. Hawkin tarina Suomessa on ainutlaatuinen koko konetyypin historiassa. Rakenteiden eheyden varmistamisen lisäksi kalustolle on tehty myös merkittäviä järjestelmäpäivityksiä, joissa Suomalaisen sotilasilmailun itsenäinen kyky huolehtia kaikista koneen tyyppihyväksynnän ja jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnan tehtävistä on tuonut kokonaan uutta suorituskykyä Ilmavoimien lentäjäkoulutukseen. Hawkin kyvykkyys koulutusvälineenä on kyetty pitämään ajanmukaisena, vaikka pääkalustoksi vaihtui 1990-luvulla Hornet. Ohjaamopäivitysten, simulaattorien ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisen myötä Hawkin elinjakso jatkuu edelleen seuraavan hävittäjäkaluston aikakaudelle. Hornet-kaluston hankintavaiheessa panostus kotimaiseen osaamiseen oli erittäin vahvaa ja teollisuus osallistui hankintavaiheeseen sekä lavetin että monien järjestelmien osalta. Kaluston lähestyessä elinjaksonsa loppua tämän vuosikymmenen aikana vaikuttaa siltä, että toimiva ja kustannustehokas ratkaisu saatiin aikaiseksi ja Hornet on osoittautunut upeaksi menestystarinaksi koko suomalaiselle sotilasilmailuyhteisölle.
Sotilasilmailun kumppanuus on rakentunut kahden varsin erilaisen organisaation välille. Puolustusvoimien ensimmäinen tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen siinä missä osakeyhtiölain mukaan yrityksen tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Nopealla tarkastelulla parinmuodostuksen edellytykset vaikuttavat hatarilta. Sadan vuoden kokemuksella voidaan kuitenkin todeta, että yhteinen intressi on löytynyt kerta toisensa jälkeen, kun se on lähtenyt asiakkaan todellisista tarpeista. Osakeyhtiölaki ei viidennen pykälänsä lakonisesta kirjauksestaan huolimatta määritä millä keinoilla sitä voittoa tavoitellaan, millä ajanjaksolla ja kuinka paljon. Yritystoiminnan jatkuvuuden perusedellytyksiä kuvaavat paremmin nykymuotoisen Patrian ensimmäisen toimitusjohtajan, vuorineuvos Jorma Elorannan sanat: ”Pitää huolehtia, että tulot ovat suuremmat kuin menot ja että kassassa on rahaa”. Muilta osin yrityksen omistajat ja hallitus määrittävät yrityksen strategian, tavoitteet ja toimintaperiaatteet, joita yrityksen johto hallituksen valvonnassa toteuttaa. Tässä suhteessa virkakoneiston toiminta erilaisten lakien, asetusten ja normien ohjaamana ei sittenkään ole niin erilaista. Kumpaakin osapuolta ohjaa joukko toimintaperiaatteita, joita asioita hoitavat henkilöt eivät voi mielivaltaisesti muuttaa silloinkaan, kun ne tuntuvat johtavan johonkin muuhun, kuin odotettuun lopputulokseen. Ohjauksen sisältö ja päätöksentekomenettelyt ovat sisällöltään toki monelta osin erilaisia.
Yrityksen ja valtiollisen organisaation välisissä toimissa pitkäaikainen yhteistyö ja luottamus lähtee liikkeelle toisen osapuolen toimintatapojen ymmärryksestä. J.K. Paasikiven sanoin: ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”. Kumppanuuden luonteeseen kuuluu, että tulemme paljastaneeksi itsestämme myös sellaisia piirteitä, jotka ehkä mieluummin pitäisimme omana tietonamme. Kumppanin erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioitus ovat yhdessä onnistumista merkittävästi tukevia asioita. Silloinkin, kun päätöksenteko tuntuu irrationaaliselta, löytyy taustalta yleensä johdonmukainen tapa ajatella ja toimia, vaikka se voikin olla hyvin erilainen, kuin miten oma organisaatio asiaa lähestyisi. Täytyy vain ensin ymmärtää päätöksen kannalta olennaiset taustatekijät ja luopua oletuksesta, että oma tapa ajatella on ainoa oikea. Kliseinen lause markkinointikirjallisuudessa kertoo asiakkaan olevan aina oikeassa. Minulla kesti vuosia oivaltaa, että se viittaa asiakkaan oikeuteen tehdä päätöksiä omista lähtökohdistaan omien arviointikriteeriensä mukaisesti. Tuntuuko se päätös minusta oikealta ei ole olennaista. Suuresti arvostamani kollega tuli eläkkeelle jäädessään sanoittaneeksi tämän saman ajatuksen muotoon: ”Muistakaa kuunnella asiakasta; silloinkin, kun se tuntuu vaikealta”.
Patrian ja Puolustusvoimien yhteistyö on nojannut voimakkaasti niihin päivittäisiin henkilösuhteisiin, joita organisaatioilla on kaikilla eri organisaatiotasoilla. Puolustusvoimien henkilöstön läsnäolo on vähentynyt radikaalisti Linnavuoressa ja Hallissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Päivittäinen yhteisen suunnan tarkastaminen on vaihtunut kummallekin organisaatiolle ominaisten roolien tarkempaan määrittelyyn ja vuorovaikutustapojen selkeään sopimiseen. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä syntyi myös kokonaan uusi organisaatio: Logistiikkalaitos, joka toimii Patrian strategisen kumppanuussopimuksen toimeenpanijana Puolustusvoimissa. Tämän muutoksen tueksi tulivat sopivasti Eurooppalaiset Sotilasilmailumääräykset EMAR, joita Sotilasilmailun viranomaisyksikkö vähitellen ottaa käyttöön uusina suomalaisina sotilasilmailumääräyksinä. Eri organisaatioiden roolia ja yhteistoimintaa täsmennetään kansainvälisesti hyviksi havaituilla tavoilla ja Patria on ollut ensimmäisenä implementoimassa uusia toimintatapoja muun muassa suunnittelu-, huolto- ja valmistusorganisaatioille sitä mukaa kun uudet määräykset tulevat käyttöön. Tämä on merkittävä vahvuus HX-aikakaudella, kun yhteistoiminta ulkomaisten, HX-kalustoon liittyvien organisaatioiden kanssa toden teolla tiivistyy.
Olemme lähestymässä seuraavaa strategisen kumppanuuden käännekohtaa HX-hankkeen päätöksen myötä. Patria on yhteistyössä Logistiikkalaitoksen kanssa ollut rakentamassa logistista konseptia kaikille viidelle kandidaatille, jotta lopullisesta valinnasta riippumatta on mahdollista rakentaa Puolustusvoimien tehtävien toteuttamisen kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Puolustusvoimien tehtävä säilyy, yhteistoiminnan muodot ja kumppanin rooli päivittyy jälleen kerran vastaamaan sitä uniikkia ratkaisua, joka näissä oloissa on Suomelle paras. Siinä on hyvä alku uudelle vuosisadalle.
