Ennen kuin valmistettu uusi tai huollettu vanha avioniikkalaite voidaan asentaa lentokoneeseen, täytyy se testata perusteellisesti lentokelpoisuuden varmistamiseksi. Laitevalmistajat laativat suunnittelun yhteydessä testivaatimukset laitteelle, eli TRD:n (TRD = Test Requirements Document). Tähän dokumenttiin perustuen laite on testattava joko käsin tai sille suunnitellun testilaitteen avulla.
Teksti ja kuvat: Jari Yläjärvi
Laitetestauksesta
Jos laitteelle ei ole testilaitetta, on se testattava käsin. Se on aikaa vievää ja inhimillisten virheiden riskikin on suuri. Esimerkiksi Hornetin joitakin relepaneeleja täytyi Patrian avioniikkakorjaamolla testata käsin testilaitteen puutteen takia. Siihen meni asentajalta yksi työpäivä. Myöhemmin noille relepaneeleille suunniteltiin testauskyky automaattitesterille, joka testaa paneelin kymmenessä minuutissa.
Minä aloitin työurani heti valmistuttuani Valmet Lentokonetehtaassa suunnitteluinsinöörinä 1987. Alusta lähtien pääsin tekemisiin testilaitteiden kanssa, toki uralleni mahtui kaikenlaisia suunnitteluprojekteja, mutta aina uudestaan palasin testilaitteiden pariin.
CD:n testilaite
Ensimmäinen työtehtäväni Valmetilla oli suunnitella testilaite Drakenin keskustietokoneelle eli CD:lle (CD = Central Dator). Alusta alkaen oli selvää, että testilaitteesta tulee tietokonepohjainen. Asiakas toimitti käyttöömme Hewlett Packard Vectra PC:n. Se oli parasta, mitä rahalla sai siihen aikaan.
Suunnittelin laitteiston, kollega suunnitteli ja toteutti ohjelmiston. Tavaraa kertyi täyskorkean 19 tuuman laitekaapin verran, sisältäen teholähteitä ja erilaisia näyttö- ja käyttölaitteita. PC:n sisällekin suunnittelin lisäkortin, kun sopivaa liityntäkorttia ei ollut kaupallisena saatavilla.
Testilaite onnistui hyvin ja se oli käytössä, kunnes Drakenit poistuivat käytöstä. Testilaitetta käytettiin sekä CD:n ohjelmiston kehityksessä että avioniikkakorjaamolla CD-laitteiden huollossa.
Hornet-loppukokoonpanon testilaitteet
Hornet-hankinnan myötä saimme alihankintaprojektin MDA:lle (MDA = McDonnell Douglas) Hornetin loppukokoonpanossa tarvittavista testilaitteista. MDA toimitti meille mekaaniset ja sähköiset piirustukset sekä osakitit. Testerit koottiin meillä ja luovutettiin valmiina MDA:lle, joka otti ne vastaan meidän tiloissamme.
Suurin osa testilaitteista oli laukkumallisia, pienehköjä testereitä. Niillä testattiin kokoonpanossa eri järjestelmiä kokoonpanon edistyessä. Suurin ja monimutkaisin oli asejärjestelmän testilaite, joka koostui pyörillä olevasta laitekaapista ja isosta vanerilaatikostosta erilaisia testikaapeleita. Laitekaapissa oli vierekkäin kolme puolikorkeata 19 tuuman laitekaappia, sisältäen MicroVAX tietokoneen ja kaksi VXI-mittalaiteräkkiä, teholähteitä ym.
Olin tähän projektiin liittyen St. Louisissa ensin viikon koulutuksessa Hornetin asejärjestelmästä ja sitten kuusi viikkoa seurasin MDA:n testilaiteinsinöörin ohjelmistotestausta, kun he testasivat oman testerinsä toimintaa.
Kun sitten meillä valmistettu testilaite valmistui, sillä testattiin kaikki meillä kokoonpannut yksipaikkaiset Hornetit. Testilaite testasi sekä asejärjestelmään liittyvän verkoston, että asejärjestelmän tietokoneen ja ripustinpaikkojen dekoodereiden toiminnan.
ECU:n testipenkki
Hornetin moottorin ohjausyksikölle eli ECU:lle (ECU = Electronic Control Unit) ei ollut meillä testilaitetta. Saimme vihiä, että maailmalla yksi toimija oli luopumassa vanhoista heillä käytössä olleista testilaitteista, koska he olivat ottaneet käyttöön uudemman version ECU:sta ja sitä myötä myöskin uuden testilaitteen.
Kävin Linnavuoren insinöörien mukana GE:llä (GE = General Electric) tutustumassa ko. testilaitteen rakenteeseen ja dokumentaatioon. Suosittelimme Ilmavoimille testilaitteen hankintaa, jonka he sitten tekivätkin.
Testilaite koostui kolmesta täyskorkeasta 19 tuuman laitekaapista ja Hewlett Packardin vanhasta tietokoneesta, joka oli jo parhaat päivänsä nähnyt. Laitteistoa täytyi hieman modifioida, koska Suomen Horneteissa on käytössä vähän uudempi versio ECU:sta. Myös ohjelmistoa täytyi muokata samasta syystä ja myös siksi, että tietokone vaihdettiin PC:ksi.
Ohjelmiston muuttamisessa eri kielelle ja eri prosessorille oli suuri työ, mutta se saatiin tehtyä onnistuneesti ja muutenkin testipenkki saatiin toimimaan alkuvaikeuksien jälkeen. Testipenkin vieressä on myös sääkaappi, jossa ECU:a voidaan testata eri lämpötiloissa ja näin varmistaa sen erilaisten säätökäyrien oikeellisuus koko lämpötila-alueella.
Tämä testipenkki on edelleen käytössä Patrian avionikkakorjaamolla.
CASS -testipenkki
Hornet-hankinnan myötä Patrialle tuli CASS-testipenkit (CASS = Consolidated Automated Support System). CASS on yleiskäyttöinen ATE-testeri (ATE = Automated Test Equipment), joita käytetään yleensä laivojen, lentotukialusten, sukellusveneiden ja tukikohtien huoltokorjaamoilla.
Aiemmin jokaiselle lentokoneen avioniikkalaitteelle oli oma testerinsä, mutta ne veivät paljon tilaa esim. tukialuksilla ja olivat ylläpidon ja elinkaaren hallinnan kannalta kalliita. 90-luvun alkupuolella kehitettiin ja otettiin käyttöön CASS-testipenkit, joissa on erilaisia teholähteitä, signaaligeneraattoreita, mittalaitteita, digitaalitesteri ja tietokone, joka ohjaa testausta.
CASS:llä testattaessa tarvitaan kutakin testattavaa laitetta varten vain liityntälaite eli ID (ID = Interface Device), joka on eräänlainen ristiinkytkentälaatikko sisältäen pääasiassa johdotusta, sekä testikaapeliston, jolla testattava laite kytketään liityntälaitteeseen. Näin säästyy tilaa ja kustannuksia.
Patrialle toimitettiin myös Hornetin CASS:llä testattavien laitteiden TPS:t (TPS = Test Program Set), jotka sisältävät yllä mainitut liityntälaitteet, testikaapelistot ja testiohjelmat. Patrialle hankittiin myös kyky suunnitella ja toteuttaa itse TPS:iä, olin siihen liittyen koulutuksessa USA:ssa Locheed Martinilla 1996.
Patria on vuosien varrella kehittänyt omia TPS:iä useille laitteille, sekä modifioinut meille toimitettuja TPS:iä lisäämällä niihin esimerkiksi vianhakua helpottavia toimintoja.
Viimeiset 12 vuotta työskentelin pääasiassa CASS -penkkien parissa, sekä TPS:ien kehityksessä. Testilaiteasiantuntijana minulla oli myös rooli avioniikkakorjaamolla käytettävien testipenkkien ja -ohjelmistojen ylläpidossa ja korjauksessa.
ASIAKKAAN KIITOSPUHE JARI YLÄJÄRVELLE TAMPEREELLA 22.9.2020 JARIN JÄÄDESSÄ ELÄKKEELLE
Arvoisa Jari Yläjärvi,
Työskentelitte Patria Aviation Oy:n ja sen edeltävien organisaatioiden palveluksessa yli 33 vuotta. Pääosan mittavasta työurastanne palvelitte Ilmavoimien lentokalustojen kehitys- ja ylläpitotoimintojen parissa. Konetyyppeinä oli mm. MIG-21, Saab Draken, BAE Hawk ja McDonnell Douglas F/A-18 Hornet.
Pitkän uranne aikana tapahtui iso muutos sotilasilmailun elektroniikkajärjestelmien kehityksessä ja käytössä. Työpanoksenne on merkittävästi tukenut ja mahdollistanut Ilmavoimien lentokaluston korkeaa käytettävyyttä osana kotimaista huolto- ja ylläpitokykyä.
Järjestelmäkeskuksen johtaja Eversti Reima Kuutsa on myöntänyt teille Jari Yläjärvi 4.6.2020 Järjestelmäkeskuksen seinäplakaatin ansiokkaasta palveluksestanne suomalaisessa ilmailuteollisuudessa Ilmavoimien lentokaluston kehitykseen ja ylläpitoon liittyvissä tehtävissä.
Plakaatti on Järjestelmäkeskuksen kiitos ja kunnianosoitus merkittävästä työurastanne.
Inskapt Jussi Jernström JÄRJK ILMAJÄRJOS HÄVSE
