Teksti: Heikki Allonen, Patrian toimitusjohtaja 2008 – 2016 Kuvat: Heikki Allonen, Risto Paloposki
Tilanne oli hektinen eikä varsinaiseen työhön ja organisaatioon tutustumiseen jäänyt aikaa. Alkuvaiheessa mentiin vauhdilla eteenpäin päivittäin muuttuvassa tilanteessa.
Jotain helpotuksia tunnistamiseen kuitenkin löytyi. Puolustussektorilla ihmisiin tutustumista helpottaa se, että asiakkaat kulkevat lähes poikkeuksetta univormuissa, joista voi jo kaukaa nähdä ensin puolustushaaran ja sitten arvomerkit… ja jos tunnistuskellot eivät vieläkään soi päässä, on viimeinen ja varma tapa lukea nimikyltti rintamuksesta. Ja jotta asia olisi vielä yksinkertaisempi, julkistaa Puolustusvoimat ajantasaista kuvagalleriaa organisaatiostaan ja kenraalikunnastaan, joka kuuluu jokaisen asiakasvastuussa olevan pöytälaatikon vakiosisältöön.
Oman organisaation sisällä asia ei ole niin yksinkertainen ja aika nopeasti alkoi tuntumaan siltä, että ”kaikki tuntevat apinan, mutta apina ei tunne ketään”. Toimipaikkoja on kymmeniä ja naamoja, joihin pitäisi osata yhdistää nimi ja tehtävä ja mahdollisesti muuta taustatietoa, vielä paljon enemmän. Pahimpia kombinaatioita ovat tilanteet, joissa joku asia ei täsmää.
Eräs aivofysiologi on minulle kertonut, että ihminen tunnistaa toisen käyttämällä yhdeksää kasvojen referenssipistettä. Tämä lienee syy miksi tunnistamme suomalaisen kansainvälisellä lentokentällä jo kaukaa. Aina se ei kuitenkaan toimi. Näin kävi mm. vuonna 2013 IDEX-messumatkalla Arabiemiraateissa. Merkittävä osa Patrian toiminnasta 2010-luvun alussa oli vientimarkkinointia ulkomailla ja Lähi-Itä – erityisesti UAE - oli tärkeä painopistealue. Näillä matkoilla ja messuilla meillä oli lähes aina esillä Patria AMV 8X8. Aavikkovärein maalattua vaunua kuljetti testeissä ja näytöksissä häkellyttävällä taidolla Kari Neulaniemi tiiminsä kanssa. He olivat pukeutuneet hyvin istuviin ja huolellisesti silitettyihin maastopukuihin.
Osallistuimme yhtenä iltana vastaanotolle paikallisella ABU Dhabin Officers Clubilla, joka todellisuudessa on valtava luksuskompleksi. Siellä oli mahdollista tavata väkeä alkaen kruununprinssi, Sheikki Mohammed bin Zayed bin Sultan Al Nahyanista, joka halusi kierrellä ja keskustella mm. paikalla olleiden virallisten delegaatioiden johtajien – yleensä puolustusministerien – kanssa. Loppuilta oli sitten näyttävän ohjelman jälkeen vapaamuotoisempaa kanssakäymistä. Eräässä selvästi suomalaisessa ryhmässä keskustellessani minua jäi vaivaamaan yksi siinä ringissä seisseistä, kunnes vasta jonkin aikaa myöhemmin tajusin, että sehän on ”Neulis”, jota en siis ollut vaan aiemmin koskaan nähnyt puku päällä ja kravatti kaulassa. No kyllä nolotti – niin paljon oli oltu standilla seisomassa yhdessä!
Mutta miksi juuri tämä juttu?
Hieman edellisen tapahtuman jälkeen, Patrian johto sai kertausharjoituskutsun Upinniemeen. Kaikki olivat tietysti lähdössä – niin minäkin, jolta puuttui vielä pari kertauspäivää viimeisestä mahdollisuudesta saada ylennys reservissä. Upinniemi on kaiken lisäksi jossain määrin tuttu paikka jo nuoruudestani, jolloin hyvä ystäväni asui siellä. Näin ollen kävelin alueella vapaa-aikoinamme katselemassa vanhoja paikkoja ja kuinka ollakaan, näin Patria AMV:n eräällä esittelykentällä muun kaluston joukossa.
Lähempää katsottuna selvisi, että Neulaniemi - ’Neulis’ oli ilmeisesti ajanut ajoneuvon Hämeenlinnasta Upinniemeen ja esitteli sitä siellä. Ei kun paikalle katsomaan! Näin aika nopeasti hänen ilmeestään, että tämä paikalle pelmahtanut maastopukuinen upseeri sai aikaan hämmennystä, kun hän mielessään kävi turhaan läpi kaikki ne kapteenin arvoiset asiakkaan henkilökuntaan kuuluvat, jotka voisivat olla Upinniemessä. No, hänelläkin siis meni jonkin verran aikaa ennen kuin asia aukeni – eihän hänkään ollut koskaan nähnyt minua muutoin kuin tumma puku päällä ja kravatti tiukasti kaulassa!
Näin siis tuli todistetuksi, että vaatteet tekevät miehen Patriassakin eikä päinvastoin.