Vinkaa on käytetty pilottien lennonopetuksessa jo lähes 40 vuoden ajan. Tikkakoski Trainingin lennonopettaja Juha-Heikki Saharisella ja konemallilla on pitkä yhteinen historia.
”Jokainen lentäjä muistaa varmasti ensimmäisen yksinlentonsa. Minulla se tapahtui, Vinkalla, 26.4.1983. Ilmassa katsoin monta kertaa viereiselle tyhjälle penkille. Tuntui oudolta, kun siinä ei istunutkaan opettajaa.
Kaikki sujui kuitenkin hyvin. Oli hieno kevätilta. Kauhavan aakeat laakeat olivat juuri sulaneet ja tulva-aika oli alkamassa. Lentokentän reunoilla pyöri töyhtöhyyppiä, lehtokurppia ja kuoveja. Ilmassa ne väistelivät kiltisti vähän isompaa teräksistä lintua.
Ensilentoni tapahtui varusmiesaikanani. Vinka oli silloin uusinta uutta, olimme järjestyksessä toinen sillä lentänyt kurssi. Myöhemmin, kun menin töihin Ilmavoimiin, niin tutuksi tulivat myös monet muut konetyypit.
Kun pääsin Ilmavoimista eläkkeelle, olin vähän aikaa lennonopettajakoulutuksessa Englannissa. Vuonna 2007 aloitin lennonopettajana Patrialla ja yhteinen taival Vinkan kanssa jatkui.
Olen lentänyt Vinkalla noin 2300 tuntia, joista noin 2000 tuntia Patrian lennonopettajana. Opettaminen on ollut upeaa. Hienointa on ollut nähdä ensimmäiseltä yksinlennoltaan palaavien oppilaiden iloiset ilmeet ja heidän onnistumisen riemunsa.
Lennonopettajan on tunnettava perin pohjin lentokone ja sen ominaisuudet. Mutta aivan olennaista on myös rauhallisuus ja se, että pystyy välittämään tämän tunteen oppilaisiin. Maltin merkitys korostuu erityisesti sotilasilmailussa, kun paljon asioita joutuu tekemään nopeassa tahdissa.
Vinka on ollut loistava työkalu. Se on tukevaa tekoa, siinä on alkeisopetukseen riittävä tekniikka ja erittäin luotettava moottori. Vinkan kanssa ei ole ollut kertaakaan ongelmia. Vuosien varrella koneeseen on lisätty uusia radio- ja suunnistusjärjestelmiä, sen maalaus on hieman muuttunut, mutta perustaltaan se on ihan sama kuin 80-luvun alussa.
Vinka tarkoittaa pohjoista myrskytuulta. Lennonopetusta pyritään aina järjestämään hyvissä olosuhteissa. Yksinään olen lentänyt kuitenkin Vinkalla myös sen nimikkosäässä. Lentokone pärjäsi tuolloinkin hyvin.
Torstaina 15.10.2020 tein viimeisen lentoni Vinkalla. Opetin lennonopettaja -harjoittelijaa opettamaan. Minun tehtäväni oli näytellä oppilasta.
Tuokin lento jää kyllä mieleen, ihan niin kuin se ensimmäinen yksinlentokin. Muutkin Tikkakoskella huomioivat merkkitapauksen. Kun laskeuduin, niin kiitoradan kummallakin puolella oli paloautot, joista suihkutettiin vettä yli radan. Rullasin Vinkalla vesisuihkujen muodostamasta kunniakujasta.
Tuollainen on alalla tapana. Lentäminen, jopa yksinlentokin on tiimityötä. Minunkin on ollut aina mukava kiivetä Vinkaan, kun olen voinut luottaa siihen, että mekaanikot ovat hoitaneet oman työnsä ihan viimeisen päälle.
Minulla on nyt ikää sen verran, 57 vuotta, että määräykset kieltävät enää lentämästä. Opetan kuitenkin vielä ensi kevään Vinka-simulaattorin avulla.
Sitten jään eläkkeelle. Vinkatkin, vetreät nelikymppiset, ovat jäämässä asteittain eläkkeelle.”
