Retrofit-projekti päätökseen Hallissa: ”Meillä on nyt todella syvällistä osaamista koptereiden huoltamisesta”

Viimeinen FOC-konfiguraatioon saatettu NH90-kuljetushelikopteri luovutettiin Puolustusvoimille kesällä.



Valtava logistinen palapeli ja painavat paperiniput työohjeita.



Siinä eväät NH90-kuljetushelikopterien retrofit-asennuksille, jotka alkoivat Patrian Aviation-liiketoiminnan Hallin-yksikössä vuonna 2014.



Vuosien varrella Patria päivitti 15 Maavoimien kuljetushelikopteria viimeisimpään eli FOC-konfiguraatioon. Viimeisin retrofitin läpikäynyt kopteri luovutettiin takaisin asiakkaalle tänä kesänä.



Vuosien varrella helikopterit ovat tulleet enemmän kuin tutuiksi Hallissa työskenteleville Antti-Tapani Pekkalalle ja Elias Immoselle. Retrofit toi heille ainutlaatuista kokemusta ja tuntemusta koneista.



Järjestelmätestaajana työskentelevän Pekkalan työnkuva retrofit-asennuksissa oli samankaltainen kuin muissakin huoltotöissä: testata, että asentajien tekemät muutokset ovat onnistuneita. Hänen mukaansa haasteellisinta retrofit-asennuksissa oli omaksua tarvittavat työohjeet.



– Jos pitäisi hypätä suoraan haalareihin ja tekemään, niin työohjeiden lukemisessa menisi varmasti kaikkein eniten aikaa. Nykyäänhän ne ovat selkeämpiä lukea, mutta alussa aivan mahdottomia, kuvailee Patrialla 15 vuotta työskennellyt Pekkala.



– Vaikka aika paljon koneita on tullut nähtyä, aina tulee uusia järjestelmiä, mihin ei ole itse tutustunut ollenkaan. On mielenkiintoista nähdä, miten ne pelaavat.



Toisaalta ammattitaitoon kuuluu juuri se, että pystyy ottamaan valtavasta tietomäärästä huolimatta uuden työn haltuun. Pekkala arvioi, että esimerkiksi järjestelmätestaajaksi siirtymisen jälkeen häneltä kului noin vuosi ennen kuin hän alkoi huomata vikoja yksin.



– Takaraivoon työnnetyn materiaalin määrä on aivan käsittämätön, hän kuvaa.

Järjestelmätestaaja Antti-Tapani Pekkala NH90:n ohjaamossa.

Purkamista, tarkistamista ja testaamista

Tiivistettynä retrofit tarkoittaa tätä:



Kopteri tulee sisään, sen kunto tarkastetaan ja viat pannaan muistiin. Sen jälkeen konetta aletaan purkaa ja osa laitteista lähetetään maailmalle modifikaatioon. Yksittäisessä koneessa on valtava määrä eri alihankkijoilta tilattuja osia ja laitteita, joten siksi huollon läpimenoaika riippuu pitkälti myös logistiikan onnistumisesta.



Hallin hallissa mekaanikot ja testaajat käyvät läpi koptereiden johtosarjoja ja avioniikkapurkkien sisältöjä. Myös koneen runkoon tehdään erilaisia modifikaatioita, joilla niiden ominaisuuksia parannetaan lopulliseen FOC-konfiguraatiotasoon saakka.



Sitten tehdään maassa täydellinen B-testaus eli varmistetaan asennettujen laitteiden ja modifikaatioiden toimivuus.



– Testin lentovaiheessa todetaan, että kopteri vastaa myytyä tuotetta. Sitten loppuasiakas vastaanottaa kopterin ja se palaa palvelukseen, selittää tuotantopäällikkö Olli Heinonen.

Tuotantopäällikkö Olli Heinonen.

Lisää konetyypin tuntemusta

Käytännön työn retrofitissä tekevät Elias Immosen kaltaiset mekaaniset asentajat. Immonen suoritti lentokoneasennuksen perustutkinnon Kouvolan seudun ammattiopistossa ja tuli Patrialle töihin valmistumisensa jälkeen seitsemän vuotta sitten.



Käytännössä retrofit tarkoittaa mekaaniselle asentajalle monipuolista tekemistä. Immosen mukaan olennaista on olla koko ajan skarppina.



– Varsinkin kun tulee uusia osia, on hyvä katsoa, että ne ovat kunnossa, niin säästyy myöhemmältä vaivalta.



Mekaaninen asentaja työskentelee jonkin verran yksinään, mutta on myös työvaiheita, joissa on oltava kaksi tai useampia asentajia työn laadun varmistamiseksi.



Immonen sanoo, että maalaisjärjellä työssä pääsee jo pitkälle.



– Pitää olla tatsi, ettei lähde pientä viiden millin pulttia vääntämään kahden metrin jatkolla, hän vertaa.



Mekaanisen asentajan työ on Immosen mukaan monipuolista ja jokainen päivä vähän erilainen. Se pitää mielenkiintoa yllä. Retrofitissä mukana oleminen toi Immosen mukaan asentajalle valtavasti konetyypin tuntemusta.



Pekkala lisää, että kopterit ovat päällisin puolin samanlaisia, mutta silti yksilöitä. Vaikka mekaanikot olisivat tehneet niille täsmälleen samanlaisia toimenpiteitä, ne saattavat silti reagoida testeissä hieman eri tavalla.



Hän pitää etuoikeutena sitä, että on saanut työskennellä Patrialla erilaisissa tehtävissä, esimerkiksi verkostoasentajana, mekaanisena asentajana ja nykyään järjestelmätestaajana.



– Se on ollut hienoa. Uutta tulee aina vastaan, ja on itsestä kiinni, kuinka nopeasti asioita omaksuu.

Oppimiskäyrällä eteenpäin

Tuotantopäällikkö Heinonen kertoo, että Suomen Maavoimien NH90-retrofit-projektissa Patrialla työskenteli vuosien varrella vajaat sata ihmistä. Parhaimmillaan työn alla Hallissa oli samaan aikaan seitsemän kopteria. Lyhimmillään yksittäinen kopteri meni retrofitin läpi reilussa vuodessa, kun pisimmillään asennuksiin meni lähes kaksi vuotta.



Logistisesti retrofit-projekti oli valtava palapeli, kun osia lähetettiin modifikaatioon maailmalle ja samaan aikaan piti resursoida oikea määrä työvoimaa kuhunkin asennuksen työvaiheeseen.



Heinonen kuvailee prosessia rankaksi, mutta toisaalta Aviationilla oli jo vuosilta 2003–2014 kokemusta NH90-kopterien uuskokoonpanoista. Retrofit-projektissa mukana olleilta työntekijöiltä vaaditiin vähintään peruskoulutus ilmailualalta, vuoden mittainen perehdytys sekä viiden vuoden työkokemus.



– Patrialla on tunnetusti todella pitkiä työhistorioita. Meillä on muutamia työntekijöitä, jotka ovat olleet mukana ihan alusta asti ja ovat edelleen projektin kimpussa.



Projektin mukana karttunut tietotaito auttaa Patriaa auttamaan Puolustusvoimia tulevaisuudessa entistäkin paremmin.



– Olen suorituksestamme erittäin ylpeä. Oppimiskäyrällä mentiin eteenpäin ja kehityttiin matkan varrella. Meillä on nyt todella syvällistä osaamista koptereiden huoltamisesta.