Patria kokeilee AR-teknologian käyttöä Aviation-liiketoimintaan liittyvien laitteiden suunnittelussa ja huollossa sekä lentokoneasentajien koulutuksessa. AR:n avulla olisi mahdollista minimoida virheet ja suunnittelusta ja koulutuksesta tulisi tehokkaampaa. Lentäjät pääsisivät vaikuttamaan suunnittelutyöhön jo varhaisessa vaiheessa, ja työvaiheita saataisiin vähennettyä.
Teksti: Päivi Brink Kuvat: Lauri Oittinen, Patria
Lisätty todellisuus eli AR-teknologia on uusinta uutta lentokoneiden suunnittelussa, huollossa ja käyttäjien koulutuksessa. Patrialla testataan ja tutkitaan, miten AR-teknologiaa voitaisiin käyttää ja kuinka valmista teknologia on ilmailualan tarpeisiin.
– Aina AR ei ole tarpeen. Jos esimerkiksi huolto-ohje on hyvin yksinkertainen, ei teknologia auta tehtävän suorittamisessa. Mutta silloin, kun ohjeet pitävät sisällään paljon yksityiskohtia, ne kannattaa viedä lisätyn todellisuuden puolelle. Lentokoneasentajat voisivat katsoa samaan aikaan sekä reaalista kohdetta että päätelaitteelle heijastettavia ohjeita. Jos huollossa on esimerkiksi sata tarkistuskohtaa, AR:n avulla voisi seurata, mitä on jo tehnyt. Näin työ tehostuisi ja virheet vähenisivät, järjestelmäasiantuntija Lauri Oittinen kertoo.
Patria kokeilee parhaillaan erilaisia päätelaitteita, joiden avulla AR-teknologiaa voitaisiin hyödyntää.
– Vasta ihan viime vuosina päätelaiteteknologia on saavuttanut sellaisen tason, että tuotannossa voisi hyödyntää AR-teknologiaa. Yksinkertaisin päätelaite on älypuhelin. Sen ongelma on käyttömukavuus, sillä puhelimella pitää erikseen osoittaa kohteeseen. Olemme testanneet, kuinka hyvin sovelluksen sisältö pysyy paikallaan, jos puhelin lasketaan välillä työtasolle. Aina sisältö ei näy oikealla paikalla, kun näin tehdään, eikä tämä ole hyväksyttävää ilmailuteollisuudessa.
Kätevimmät AR-päätelaitteista ovat AR-lasit. Patria testaa Microsoftin HoloLens2:ta, joka edustaa viimeisintä AR-teknologiaa.
– Olemme kokeilleet HoloLens2:ta esimerkiksi huollossa. Sen avulla käyttäjä saa virtuaaliset ohjeet näkökenttäänsä ja kädet jäävät vapaaksi toimimaan. Tästä on paljon hyötyä esimerkiksi Hawkin pienessä ohjaamossa. Perinteisesti käytämme suuria ohjekansioita, jolloin painava kansio on tiellä ja kädet selaavat ohjeita. AR-avusteinen huolto vaatii luonnollisesti digitaaliset ohjeet. Niiden etu on, että käytössä on aina viimeisimmän päivityksen mukaiset ohjeet. Käyttäjä pääsee helposti ohjeissa eteen- ja taaksepäin ohjaamalla laseja puheen avulla, Oittinen toteaa.
AR-avusteinen koulutus
Sekä lentokoneasentajien, suunnittelijoiden että lentäjien koulutuksessa voitaisiin hyödyntää AR-teknologiaa. Laitteiden järjestelmät ovat monimutkaisia ja niiden oppiminen esimerkiksi lohkokaaviokuvaa käyttäen on haasteellista.
– Olemme kokeilleet HoloLens2:n mahdollisuuksia esimerkiksi opettaessamme Hornetin laskutelineiden toimintaa. Lasien näytöllä voidaan nimetä laskutelineen osat ja näyttää, miten hienomekaniikka toimii. Laskuteline menee pienempään tilaan, kun se menee koneen sisään. HoloLens2:n avulla voimme myös siirtyä virtuaalisesti koneen alle seuraamaan koneen hydrauliikka-voimia toiminnassa, kun laskuteline siirtyy sisään, Oittinen kertoo.
HoloLens2:n avulla voisi myös nostaa esiin kiinnostuksen kohteita.
– Esimerkiksi huollon koulutuksessa olisi mahdollista lasien näytöllä nostaa esiin tietyt kohteet, jotka usein menevät rikki. Varsinkin koulutuksen alussa on vaikea hahmottaa, missä kaikki osat ovat. AR:n avulla sekä koulutettava että kokeneempikin asentaja pystyisi nopeammin valikoimaan tehtävistä oikeat kohteet ja virheiden määrä vähenisi.
Varjo XR-1:n käyttö suunnittelun tukena
Suunnittelupuolella Patriassa on testattu suomalaisia AR-laseja nimeltä Varjo XR-1. Ne mahdollistavat 3D-mallien tarkastelun samalla, kun katsotaan reaalista kohdetta, kuten lentokoneen ohjaamoa. Varjo XR-1 yhdistelee AR- ja VR-teknologiaa, eli käyttäjä voi siirtyä lisätystä todellisuudesta virtuaalitodellisuuteen. Niinpä Varjo kutsuukin XR-1:tä mixed reality -laitteeksi. Sen avulla voidaan tulevaisuudessa visualisoida lentokoneen rakennetta ja ominaisuuksia suunnittelun eri vaiheissa.
– Testaamme Aviation- ja Systems -liiketoimintojen yhteistyönä Varjo XR-1:tä -laseja ohjaamojen konseptisuunnittelussa. Visualisoimme uutta ohjaamoa hyödyntäen XR-1:n ominaisuuksia ja 3D-malleja. Pystymme näyttämään suunnittelun edetessä kaikille osapuolille, missä laitteiden osat ovat ohjauspaneelin alla. Lentäjät pääsevät jo varhaisessa vaiheessa kommentoimaan digitaalista ohjaamoa, joka saadaan heidän silmiensä eteen oikean kokoisena eri valaistusolosuhteissa. Näin he huomaavat helposti, jos jokin asia haittaa käyttömukavuutta, näkyvyyttä tai toiminnallisuutta. Lentäjien kommenttien perusteella pystymme jatkossa siirtämään ohjaamotekniikkaa ergonomisempaan paikkaan.
Tämä vähentää tulevaisuudessa suunnittelun vaiheita, tehostaa prosessia ja parantaa lopputulosta.
– Kestää kuitenkin vielä jonkin aikaa, että pääsemme tätä hyödyntämään järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi. AR on niin uutta, ettei sen luotettavuudesta ole paljoa kokemuksia. AR:n käyttö kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi, mutta aika näyttää, missä ympäristöissä siitä on eniten hyötyä, Oittinen sanoo.
