Patrian vahva osaaminen tykkien valmistuksessa on tallella

Yksi Ukrainan sodan opeista on ollut se, että perinteisen tykistön merkitys on nykyaikaisessa sodankäynnissä edelleen keskeinen. Suomella on eurooppalaisittain vahva tykistö, mutta kotimaisia kenttätykkejä ei ole valmistettu vuosiin. 
– Tykkien tuotantoon ja kehitystoimintaan tarvittava osaaminen on kuitenkin säilynyt Patriassa vahvana, sanoo Patrian asejärjestelmien testauspäällikkö Vesa Toivonen, joka on ollut pitkällä urallaan tiiviisti mukana kenttätykkien kehitystyössä. 
Suomen puolustusvoimien tällä hetkellä käytössä oleva 155 millimetrin 155K98-kenttäkanuuna perustuu vuosikymmenien kehitystyöhön Patriassa ja sen edeltäjissä Tampellassa ja Vammaksessa.
– Kaikki lähti liikkeelle 1950-luvun alussa, kun Puolustusvoimat pyysi Tampellaa kehittämään eri käyttötarkoituksiin soveltuvan yleistykin. Lopputuloksena oli 122K60-kenttätykki, Toivonen sanoo.

Nykyisen tykin taustalla pitkä kehitystyö

Toivosen mukaan tuotekehityksessä seuraava iso askel otettiin, kun tykin tuliputken liian pieneksi todettua halkaisijaa suurennettiin 122 millimetristä nykyiseen 155 millimetriin.
– Kehitystyössä seuraava merkittävä vaihe oli tykin tuliputken pidentäminen ammuksen kantomatkan lisäämiseksi.
Vuosien aikana tykkimalleja on kehitetty useita. Nyt käytössä oleva Patrian kenttäkanuuna 155K98 otettiin Puolustusvoimissa käyttöön vuonna 1998.
Siinä tykin tuliputken pituus on noin kahdeksan metriä ja tykin kantama 40 kilometriä. Ase tuodaan maastokuorma-auton vetämänä tuliaseman lähelle, josta se ajetaan perille oman moottorinsa voimin. Tykissä on moottori, jolla se kykenee liikkumaan itsenäisesti.

Tykkeihin ja kranaatinheittimiin liittyvä osaaminen tallella

Patria on toimittanut Puolustusvoimille historiansa aikana lähemmäs 200 kenttätykkiä. Viimeinen tykki luovutettiin vuonna 2005. Sen jälkeenkin Patrian syvällistä asiantuntemusta on hyödynnetty tykkien huollossa, ylläpidossa ja päivityksissä yhdessä Millogin kanssa.
Patria on myös vastannut vuosien varrella useista tykkeihin tehdyistä parannuksista.
– Yksi isoista muutoksista on ollut uusi vetoaisa, jonka kestävyyden ja toiminnallisuuden varmistaminen vaati Patriassa huolellista suunnittelua, Toivonen sanoo.
Patria tekee tykin tuliputkille myös ultraäänitarkastuksia ja antaa arvion niiden jäljellä olevasta eliniästä. Lisäksi Patria on valmistanut ja toimittanut koko ajan Puolustusvoimille tykkien varaosia, mukaan lukien kaikkia aseen kriittisiä osia, joiden valmistus vaatii erityisosaamista.
– Näin tykkeihin liittyvä osaaminen ja valmistuskyvykkyys on ylläpidetty Patriassa, vaikka uusia tykkejä ei olekaan tuotettu, Patrian tuotteiden ja palvelujen tarjoamasta vastaava johtaja Pekka Ruutu sanoo.

Tykin valmistus vaatii monipuolista osaamista

Vesa Toivonen sanoo, että tykkien suunnittelu, valmistus ja niihin tehtävät parannukset elinkaaren aikana vaativat tekijöiltään rautaista asiantuntemusta esimerkiksi kone- ja materiaalitekniikasta.
– Työssä on tunnettava perusteellisesti tykin käyttäytyminen tai millaisille rasitustasoille tykin eri osat altistuvat.
Toivosen mukaan tässä hyödynnetään uutta mittaus- ja analysointitekniikkaa. Erilaisilla simuloinneilla ja mittauksilla voidaan entistä tarkemmin varmentaa esimerkiksi tykin eri osiin kohdistuvia rasituksia.
155K98-kenttäkanuunassa kranaatin lähtönopeus on suurimmalla panoksella yli 900 metriä sekunnissa.
– Tykin laukaisu aiheuttaa valtavan rasituksen, joka kuitenkin kestää vain muutaman millisekunnin. Sen vaikutusten tunteminen ja hallinta ovat äärimmäisen tärkeitä.

Patrialla ratkaisu liikkuvuuden parantamiseen

Patriassa on haluttu säilyttää vuosikymmenien aikana kerätty osaaminen. Tätä on tukenut osaltaan Patrian pitkä kokemus kranaatinheittimien suunnittelusta ja valmistuksesta.
Patrian nykyiseen tuotevalikoimaan kuuluu alansa huippua oleva Patria NEMO -kranaatinheitinjärjestelmä. Kranaatinheitin ladataan takaa ja siinä on muutenkin samoja rakenne-elementtejä kuin tykeissä.
– Patrialla on mahdollisuus käynnistää suhteellisen lyhyenkin ajan sisällä uudelleen tykkien tuotanto, jos tätä halutaan, Pekka Ruutu sanoo.
Patrialla on pitkäaikainen kokemus erilaisten asejärjestelmien integroinneista erilaisiin ajoneuvoalustoihin, mukaan lukien kenttätykkien integroinnista ajoneuvoalustaan. Tykin ajoneuvointegroinnissa alustana toimii esimerkiksi Puolustusvoimien käytössä oleva Sisu 8×8-maastokuorma-auto.
– Ajoneuvon lavetille integroitu kenttätykki on liikkuva ja monikäyttöinen kokonaisuus. Sillä pystytään lisäämään maajoukkojen ohella myös rannikkopuolustuksen suorituskykyä.
Ruutu korostaa, että liikkuvuus on myös tykistölle äärimmäisen tärkeää nykyaikaisessa sodankäynnissä, jossa droonit ja muu tekninen kehitys ovat tehneet taistelukentästä entistä läpinäkyvämmän.
– Piiloutumisen sijaan nopea liikkuvuus tuliasemaan, tulenavaus ja tuliasemasta poistuminen ovat myös tykistölle keskeisiä keinoja selviytyä haastavassa ympäristössä.
Patria tekee parhaillaan aktiivista kehitys- ja testaustyötä pyöräajoneuvoon integroitavaan kenttätykkiin liittyen.

Kotimainen tuotanto varmistaa huoltovarmuuden

Ruutu sanoo, että Patrialla on täysi valmius suorittaa tykkien integrointi ajoneuvoon, sillä yhtiöllä on vahva kokemus eri asejärjestelmien integroinneista monenlaisille alustoille ja johtamisjärjestelmiin. Hyvä esimerkki tästä on tornillinen Nemo-kranaatinjärjestelmä, joka on mahdollista integroida esimerkiksi panssaroituihin ajoneuvoihin ja merialuksiin.
Maailmalla tykkien valmistajat ovat lisänneet tuotteisiinsa entistä kehittyneempää teknologiaa. Ruudun mielestä kuitenkin myös 155K98:n kaltaisella suorituskykyisellä perusaseella on edelleen sijansa. Esimerkiksi Ukrainan sota on osoittanut, että varmatoimisilla perustykeillä on yhä tärkeä rooli maasodankäynnissä.
Lisäksi 155K98 on tullut vuosien aikana erittäin tutuksi suomalaisille käyttäjilleen, sillä se kuuluu Puolustusvoimien koulutusohjelmiin ja huoltojärjestelmiin.
Tykkiaseiden kotimainen tuotanto on Ruudun mielestä tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Näin varmistetaan, että varaosia ja ylläpitopalveluja on heti saatavilla myös poikkeustilanteissa.
– Kotimainen tuotanto on myös kansantalouden ja työllisyyden kannalta parempi vaihtoehto kuin muualta tehdyt hankinnat, Ruutu perustelee.